Suomen Satamaliitto ry:n perustamiskokoukseen osallistuivat 23.1.1923 Helsingin Pörssitalolla Hangon, Oulun, Helsingin ja Porin kaupunkien ja heidän satamiensa edustajat. Satamien tilanne oli tuolloin kovin erilainen kuin se, missä nyt toimitaan.
– Yhdistyksen perustamisen yksi keskeisiä tarkoituksia oli hillitä satamien välistä hintakilpailua. Satamaliitto asettui tuolloin jäseniensä yläpuolelle määrittämään hintoja, Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä kertoo.
– Satamat olivat siihen aikaan pieniä ja huonokuntoisia, ja nykyistä heikommin varusteltuja. Satamaliitto pystyikin käyttämään hintaruuvia ja ohjaamaan sillä tuonti- ja vientisatamia. Se aiheutti Satamaliiton sisällä, jäsenten keskuudessa eripuraa, sillä tuonti ja vienti olivat vedenjakajia satamien välissä.
Tänä päivänä tuntuu hämmästyttävältä, että säännöstelyn aikakausi jatkui aina 1980-luvulle saakka. Satamaliiton rooli oli vahva jäseniinsä nähden.
– Käytännössä sisäministeriö vahvisti ne hinnat, jotka Satamaliiton hallitus esitti. Satamaliiton hallituspaikka oli tuolloin todella haluttu vaikuttamisen paikka. Se oli ikään kuin sisäisen lobbaamisen paikka, siinä saatoit olla hintakilpailun ruuvia vääntämässä.
Niistä ajoista on siirrytty selvästi markkinavetoisempaan toimintaan.
– Nykyään Satamaliiton toiminta on aivan muuta. Olemme palvelemassa jäseniämme ja viemässä eteenpäin niitä aloitteita, joita jäsenkunnasta nousee. Satamat kilpailevat nyt laadulla, infralla ja palveluilla.
Kaupunkiliitto johti Satamaliittoa 60-luvulle saakka
Satamaliitto toimi pitkään Kaupunkiliiton puitteissa. Kaupunkiliiton sihteeri hoiti muiden töidensä ohella Satamaliiton johtajan tehtäviä aina 1960-luvulle saakka. Vasta sen jälkeen Satamaliitto sai oman itsenäisen johtajansa.
– Kuntaliiton ja Keskuskauppakamarin edustajat istuivat pitkään Satamaliiton hallituksessa, tavallaan omistajan tai asiakkaan asemassa. Hekin jäivät pois vasta 1990-luvun loppupuolella.
Satamaliitossa on jo pitkin matkaa otettu askelia kohti tätä päivää. Vuonna 2015 uudistettiin säännöt, ja jäseninä olevat kaupungit siirsivät oman jäsenyytensä satamayhtiöille.
– Tänä päivänä Satamaliitto on aidosti ja tunnistettavasti satamien puolestapuhuja ja äänitorvi, joka ennen kaikkea käyttää ääntä yhteisissä asioissa. Sellaisia ovat esimerkiksi Brysselin lainsäädäntökysymykset kilpailupolitiikassa, ilmasto-, ympäristö- ja energia-asiat, satamaturvallisuus ja raiteita koskeva lainsäädäntö.
Satamien energiaratkaisut kiinnostavat
Satamien energiaratkaisut tulevat olemaan Mäkilän mukaan olemaan hyvin mielenkiintoisia ja erilaisia. Aika näyttää, miten aktiivisessa roolissa satamat lähtevät mukaan kehittämään energiaratkaisuja.
– Onko satama tarjoamassa omalle alueelleen vetylaitokselle paikkaa, ja onko satama mukana investoimassa siihen ja toimiiko satama sen omistajana. Entä onko merituulivoima jossakin kaukana merellä, josta sähkö johdetaan satamaan. Onko satama fasilitaattorina, investorina vaiko regulaattorina mukana, rooleja voi olla kovinkin monenlaisia. Luulen, että eri satamat miettivät asioita hyvin strategisista lähtökohdista. Satamathan ovat myös luontevia paikkoja sähkön varastoinnille, Mäkilä miettii.
Satamien ylläpito oli 1800-luvun lopulla kaupungeissa ja kauppaloissa kunnallinen tehtävä. Satamat olivat kaupunkien vanhimpia liikelaitoksia ja niiden tuottamalla tulolla oli olennainen merkitys kaupunkien taloudelle.
Satama-alalla koettiinkin melkoinen muutos, kun vuonna 2015 suomalaisia satamat siirtyivät osakeyhtiöiksi.
– Tuohon ajankohtaan liittyi kovasti kiinnostavaa, kuten esimerkiksi se, tulisiko alalle ulkomaista pääomaa. Kun satamissa toteutetaan miljoonaluokan investointeja joku ulkomainen infrainvestori voisi tulla mukaan.
– Meillä kävikin täällä ihmisiä tutustumassa ja kolkuttamassa satamien ovia, mutta ulkomainen infrastruktuuriin kohdistuva rahoitus ei ole lähtenyt Suomessa kunnolla lentoon. Ehkä yksi taustaselitys on se, että rahoituksen saaminen kuntaomistajan reittauksilla on ollut vakaata ja mahdollista. Ei ole ollut tarvetta hakea ulkopuolista toimijaa. Edes hallitustyöskentelyyn ei ole otettu mukaan pääomasijoittajia kirittämään kehitystä.
Etäluotsaus on edennyt odotettua hitaammin
Suomen satamissa toimii useita keskenään kilpailevia satamaoperointiyrityksiä.
– Tällä hetkellä eurooppalaisessa satamakeskustelussa on vahvasti esillä, mikä taho omistaa, tai saa hallinnan, kuljetusketjusta laajemminkin. Jos sataman varustamoasiakkaana on esimerkiksi kiinalaisomisteinen COSCO ja sama omistajataho – välikäsin – omistaa maapuolen terminaalitoimintoja, satama jää väistämättä puristuksiin kuljetusketjun molemmista suunnista. Satamat pyrkivät tekemään, silloin kun pystyvät, omia strategisia avauksiaan, mm. digitalisaation avulla.
Suomessa etäluotsaus on Mäkilän mukaan edennyt odotettu hitaammin.
– Kuitenkin etäluotsauksen mahdollistava lainsäädäntöpohja tehtiin jo toissa vaalikaudella. Etäkokeilu edellyttää myös satamayhtiöltä investointeja, mutta olisi voinut ajatella, että piloteissa oltaisiin jo vahvasti liikkeellä. Digikehitys on kuitenkin edennyt alusten saapumis- ja lähtötietojen sekä satamassa tapahtuvan toiminnan osalta.
Satamaliitosta Suomen Satamat ry
Satamaliitto juhli huhtikuun lopussa vuosikokouksessaan perustamispaikassaan Pörssisalissa 100 -vuotista taivaltaan, ja päätti yhdistyksen nimenmuutoksesta. Suomen Satamaliitto on nyt modernisti Suomen Satamat ry. Uusi nimi kuvaa Mäkilän mukaan paremmin toimialaa, samalla tavalla kuin tänä päivänä toimialajärjestöt kuvaavat.
Isommalla väellä yhdistyksen ensimmäistä sataa vuotta juhlitaan Satamapäivillä 14-15.9. Naantalissa.
– Pääsemme tutustumaan Finnlinesin uusiin alusinvestointeihin ja Naantalin satamassa on kiinnostavat vetyyn liittyvät investointisuunnitelmat sekä paljon muutakin koettavaa, Mäkilä iloitsee.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Kimmo Brandt
