”Meidän tulee huolehtia Suomen kilpailukyvystä merituulivoiman osalta”
Metsähallitus ei hallinnoi ainoastaan valtion maita vaan myös merkittävää osaa Suomen vesialueista. Toimitusjohtaja Juha Niemelän mukaan Metsähallituksen rooli onkin toimia ennen kaikkea merituulivoiman mahdollistajana.
Millaisena näet merituulivoiman roolin Suomen energiatulevaisuudessa?
– Totta kai viimeiset viikot ovat muuttaneet kaikkien ajattelua energiasta. On selvää, että irtautuminen itäenergiasta ja fossiilisista polttoaineista tulee tapahtumaan nopeammin kuin vielä hetki sitten ajateltiin. Kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät nopeasti, ennusteet tulevat jäämään pieniksi ja sähköä tarvitaan jatkuvasti lisää. Sekä maailmalla että Suomessa löytyy nyt rahaa investointeihin, jotka perustuvat vihreään energiaan. Ukrainan sodan lisäksi taustalla vaikuttaa erityisesti EU:n Green Deal, Juha Niemelä vastaa.
– Metsähallituksen kannalta keskeinen tekijä on hallituksen asettama tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Valtiotaustaisena toimijana me olemme tietysti mukana näissä talkoissa ja Metsähallituksella on myös oma tavoitteellinen ilmasto-ohjelma. Sitran viime syksynä julkaisemassa selvityksessä Suomen energiatulevaisuudesta vuonna 2050 maatuulivoimalle annettiin iso rooli energiasiirtymässä, mutta merituulivoiman siivu oli vielä aika ohkainen. Uskon, että merituulivoiman merkitys tulee kuitenkin kasvamaan, kun kaikki käyvät energiamuodot tulee ottaa käyttöön.
– Luulen, että toistaiseksi merituulivoimaan ei ole kiinnitetty niin paljon huomiota sen vuoksi, että maatuulivoiman rakentamisessa on ollut vielä niin paljon potentiaalia. Lähiaikoina tullaan kuitenkin todennäköisesti käymään entistä enemmän keskustelua myös merituulivoimasta ja esimerkiksi siirtolinjojen sijoittelusta.
– Merituulivoimalla on energiahuollon kannalta kiistattomia etuja, kunhan tietyt Suomen erityisolosuhteisiin liittyvät asiat saadaan ratkaistua. Tuulipuistot voidaan viedä 20–30 kilometrin päähän rannikosta, missä ne eivät sijaitse kenenkään takapihalla. Tuulta riittää tasaisemmin, myllyt voivat olla suurempia kuin maalla ja voidaan luoda isompia kokonaisuuksia.
Miten merituulivoiman käyttöönottoa voidaan edistää?
– Tässä tullaan siihen, ettei Suomi ole yksin. Isoista merituulivoimahankkeista kilpailevat monet maat ja jotta Suomeen saataisiin merituulipuistoja, rahoittajien ja rakentajien tulee uskoa, että Suomi on hyvä investointikohde. Siksi meidän tulee pystyä huolehtimaan Suomen kilpailukyvystä merituulivoiman osalta. Asiaa mutkistaa entisestään se, että viime aikojen tapahtumat saattavat mahdollisesti nostaa Suomeen liittyvää maariskiä, Niemelä sanoo.
– Jotkut maat kilpailevat investoinneista hyvin aktiivisesti tekemällä merkittäviä julkisia investointeja merituulivoiman rakentamista edistävään infrastruktuuriin. Tällaisilla myötäjäisillä – sillä että vedetään niin sanotusti valtion toimesta letku luodolle – voi olla investoijalle merkittävä lisäarvo.
Mikä on Metsähallituksen rooli?
– Metsähallitus hallinnoi yli puolta Suomen aluevesistä. Tehtäviimme kuuluu se, että pyrimme luomaan edellytyksiä alueilla toimivalle liiketoiminnalle. Merituulivoiman osalta noudatetaan huutokauppamallia, jossa tiettyjä vesialueita tarjotaan yrityksille valmistelluilla huutokaupoilla. Huutokaupan voittajan kanssa solmitaan sitten pitkäaikainen vuokrasopimus, jossa me toimimme vuokranantajana. Toisin sanoen me luomme alustan, jolla yritykset harjoittavat liiketoimintaansa, Niemelä kuvailee.
– Uskon, että parhaiten pystymme edistämään merituulivoiman käyttöönottoa pilottihankkeilla, joiden kautta prosesseja hiotaan toimiviksi. Kehitämme esimerkiksi parhaillaan Korsnäsiin merituulivoimapuistoa, johon haemme vastuullista partneria rakentamaan voimalat ja jatkamaan niiden liiketoimintaa. Kyseessä on meillekin oppimisprosessi.
– Metsähallituksella on käytössään paljon tietoa, josta on hyötyä puistojen suunnittelussa: paikkatietoa ja erilaisia alueellisia ja paikkakohtaisia suunnitelmia. Niitä yhdistelemällä voimme auttaa merkittävästi toiminnan käynnistämisessä. Yhteen sanaan kiteytettynä Metsähallitus on siis merituulivoiman mahdollistaja.
”Energiamurros tapahtuu ennakoituakin nopeammin”
Sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävä ja kehittävä Fingrid Oy on keskeisessä roolissa Suomen energiatulevaisuutta kehitettäessä. Fingridin kantaverkkopalveluista ja suunnittelusta vastaavan johtajan Jussi Jyrinsalon mukaan energiamurros on yhä kiihtymässä – ja myös merituulivoimalla tulee olemaan siinä tärkeä rooli.
Miten kantaverkko ja sen kehittäminen edistävät merituulivoiman käyttöönottoa?
– Fingridillä on sähkömarkkinalain mukaan liittämisvelvoite eli meidän tulee huolehtia siitä, että kaikilla sähköntuottajilla on tasapuolinen pääsy sähköverkkoon. Toisin sanoen me emme voi asettaa jotain tiettyä tuotantomuotoa etusijalle verkkoon liittämisessä ja verkon kehittämisessä tai niistä aiheutuvien kustannusten kattamisessa, Jyrinsalo toteaa.
– Kuitenkin on selvää, että moni asia puhuu yleisesti tuulivoiman ja pidemmällä tähtäimellä myös erityisesti merituulivoiman hyödyntämisen puolesta. Maatuulivoimaa kehitetään nyt voimakkaasti ja toistaiseksi keskustelu merituulivoimasta on ollut sen rinnalla aika marginaalista. Uskon, että on väistämätöntä, että sitä mukaa kun teknologia ja markkinat kehittyvät, paine myös merituulivoiman kehittämiseksi kasvaa.
– Kantaverkon näkökulmasta iso kysymys on se, että suuri osa potentiaalisesta sähköntuotantokapasiteetista sijaitsee aika kaukana sieltä, missä sähköä kulutetaan. Valtaosa sähköstä kulutetaan Etelä-Suomessa ja painottuen sielläkin eteläisimpiin osiin, kun taas uutta tuotantoa rakennetaan ja suunnitellaan paljolti länsirannikolle ja etenkin sen pohjoisiin osiin. Tämä koskee sekä maatuulivoimaa että merituulivoimaa, ja kaupan päälle useat ydinvoimalatkin ovat länsirannikolla.
– Kantaverkon kannalta haasteena on siis varmistaa, että sähköä on saatavilla siellä, missä sitä kulutetaan. Se tarkoittaa sekä kantaverkon vahvistamista että tulevaisuudessa uusia tapoja siirtää ja varastoida energiaa.
Voisiko merituulivoima korvata peruuntuneen Hanhikiven ydinvoimalan?
– Ottamatta kantaa vaihtoehtoisiin tuotantomuotoihin tai yksittäisiin hankkeisiin on selvää, että Suomi tarvitsee uutta energiantuotantoa tavalla tai toisella ja että tuulivoima ja lopulta myös merituulivoima ovat tärkeä osa tuota palettia. On tärkeää kuitenkin muistaa, että tuotanto on markkinaehtoista toimintaa ja että eri toimijat pyrkivät rakentamaan mahdollisimman kannattavaa tuotantoa, Jyrinsalo painottaa.
– Maatuulivoima on toistaiseksi vielä halvin tuulivoiman muoto, joten uskoisin että sitä rakennetaan niin kauan, kun maalle mahtuu voimaloita. Sen jälkeen siirrettäneen katse merelle. Tanskassahan näin on jo tapahtunut, osittain myös Ruotsissa. Norjassa taas maatuulivoiman vastustus on voimakasta. Meillä ei olla vielä rakentamassa tuulivoimaa merelle, mutta kuka tietää, millaisia läpimurtoja teknologiassa tapahtuu. Merituulivoima voi olla jo piankin kaupallisesti kilpailukykyistä.
Mitä erityispiirteitä Suomessa on merituulivoiman kehittämisen suhteen? Onko täällä erityisiä vahvuuksia tai erityisiä pullonkauloja?
– Suomi on maantieteellisesti iso maa pitkällä rantaviivalla. Toisaalta puolustusvoimilla on omat tutkiin ja turvallisuuteen liittyvät edellytyksensä, jotka estävät tuulivoiman kehittämistä osassa alueita. Sähkönsiirron kannalta olisi tietysti paljon helpompaa, jos lähelle kulutusta – esimerkiksi suoraan Helsingin edustalle – voitaisiin rakentaa iso tuulipuisto, Jyrinsalo vastaa.
– Hyvä puoli on toisaalta se, että Itämeri on aika matala lätäkkö. En tunne teknologiaa yksityiskohtaisesti, mutta uskoisin että se tuottaa tiettyjä etuja merituulivoiman rakentamiselle verrattuna etenkin siihen, että voimalat jouduttaisiin rakentamaan kelluviksi. Samalla toisaalta jääpeite aiheuttaa omat ongelmansa.
– Kehittämisen kannalta tärkeitä ovat erilaiset demohankkeet, joiden kautta on mahdollista kehittää teknologiaa ja päästä vivuttamaan sitä kaupallisesti kannattavaksi. Puhtaan markkinaehtoisia hankkeita ei lyhyellä tähtäimellä ehkä vielä käynnistetä ilman jonkinlaista julkista tukea.
– Joissakin maissa merituulivoiman kehittämistä on edistetty tuomalla kantaverkko merelle eli käytännössä tuettu merituulivoiman kehittämistä niin. Tämä on monitahoinen poliittinen kysymys eikä meillä ole toistaiseksi haluttu ottaa kantaa eri tuotantomuotojen kehittämiseen ja sijoittumiseen luomalla niille keskenään erilaisia liittymissääntöjä.
Fingrid on laatinut neljä erilaista visiota tulevaisuuden päävoimasiirtoverkon kehittämistarpeista. Yksi visioista on teemaltaan Mereltä tuulee, ja sitä ollaan nyt päivittämässä. Miksi?
– Se on osa normaalia prosessia. Kaikkia skenaarioita päivitetään säännöllisesti. Nyt skenaarion muutosta ajaa ennen kaikkea se, että energiamurros tuleekin tapahtumaan ennakoitua nopeammin. Ukrainan sota ja Venäjän tilanne nopeuttavat entisestään tarvetta irrottautua kaasusta ja öljystä. Samalla sähkön kulutuksen kasvu tulee olemaan ennakoitua nopeampaa liikenteen ja ennen kaikkea teollisuuden sähköistymisen myötä.
– Murros on niin nopea, ettei kukaan pysty sitä täysin ennustamaan. Se, mikä näytti vielä vähän aikaa sitten hurjalta skenaariolta, on nyt best estimate. Hieman kärjistäen voi sanoa, että lukuihin lisätään nyt nolla perään.
– Sähkön tarve ja kulutus tulee olemaan niin suurta, että seuraavaksi pohditaan, miten paljon sitä on järkevää siirtää ja missä muodossa. Seuraavien vuosikymmenten aikana sähköverkon rinnalle nousee vetyverkko, jossa sähkö muutetaan vedyksi ennen sen siirtämistä ja varastointia. Sekä energiantuotantoon että sen kulutukseen syntyy uusia keskittymiä ja energia kulkee niiden välillä eri muodoissa.
Miten verkon tasapainoa pidetään tulevaisuudessa yllä?
– Yhteydet naapurimaihin ovat keskeisiä. Nyt kun Olkiluoto 3 on käynnistynyt ja maatuulivoimaa on liitetty kiihtyvällä tahdilla verkkoon, Suomi on käytännössä omavarainen energian suhteen. Moni luulee, että se tarkoittaa sitä, ettei sähköä tarvitse enää siirtää rajojen yli, mutta siitä ei ole missään nimessä kyse. Rajayhteyksien rooli puskurina pikemminkin korostuu tulevaisuudessa, Jyrinsalo sanoo.
– Tuulivoima tuottaa energiaa epätasaisesti, joten sitä tasoittamaan tarvitaan esimerkiksi Ruotsin ja Norjan vesivoimaa. Samoin ydinvoima tarvitsee vikaantuessaan korvaavaa tehoa. Myös Baltian maat ovat tulevaisuudessa kiinteämmässä yhteydessä sekä Pohjoismaiseen että Keski-Euroopan verkkoon.
– Energiaa siirretään tulevaisuudessa myös vedyn muodossa, mutta kukaan ei tiedä, minkälaisia läpimurtoja energian varastoinnissa syntyy ja miten esimerkiksi akut kehittyvät. Selvää on se, että järjestelmältä vaaditaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän joustavuutta. Toivottavasti nykyisten sähkön tuotantomuotojen rinnalle kehittyy myös entistä joustavampaa, esimerkiksi puhtaaseen vetyyn perustuvaa tuotantoa.
Mikä on merituulivoiman rooli tässä kokonaisuudessa? Voidaanko esimerkiksi merituulivoiman kytkemisestä verkkoon tehdä jotenkin edullisempaa?
– Nyt on käynnissä toimittajan markkinat. Erilaisia liityntöjä kysytään paljon ja niiden hinnat nousevat, koska kaapelien ja tasasähköyhteyksien valmistuskapasiteetti on rajallinen. Nähtäväksi jää, miten teknologia edistyy ja tarjonta kasvaa sitä kautta. Käykö esimerkiksi niin kuin akkuteknologiassa, jossa hinnat laskevat uusien ja taas uusien toimijoiden tullessa markkinoille, Jyrinsalo pohtii.
– Yksi mielenkiintoinen mahdollisuus on erilaisten hybridiratkaisujen syntyminen. Voisiko esimerkiksi syntyä moninapaisia, eri maat yhdistäviä tasasähköverkkoja, joiden varrella tuotetaan tuulisähköä? Tällainen hybridimalli voisi laskea kustannuksia, mutta vaatii vielä teknologian kehittymistä.
Suomessa sähkön tukkuhinta on kaikkialla sama. Voisiko maan jakaminen hinta-alueisiin edistää eri energiamuotojen kehitystä?
– Meitä sitoo tässä Suomen sähkömarkkinalaki. Tässähän me olemme poikkeus Pohjoismaissa. Ruotsissa sähköllä on neljä hinta-aluetta ja Norjassa viisi. Se on johtanut siihen, että esimerkiksi Ruotsissa alueelliset hintavaihtelut ovat todella suuria, ja toisaalta siihen, että sähköverkon kehittämiseen ei ole ollut riittävää insentiiviä.
– Meidän asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä siihen, että hinta ei Suomessa ole sidottu alueeseen. Se tuo varmuutta ja ennustettavuutta sekä sähkön tuotanto- että kulutusinvestointeihin. Uskon, että tämä vakaus auttaa kaikkia markkinaosapuolia varautumaan myös tulevaisuuteen paremmin.
Lisää aiheesta:
Artikkelisarja merituulivoimasta, osa 1: Merituulivoima on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille
Artikkelisarja merituulivoimasta, osa 2: Merituulivoiman kilpailukyky kehittyy vauhdilla
