IMO:ssa päätettiin merenkulun päästöjen vähentämiskeinoista

MEPC 74 kokouksessa käsiteltiin merenkulun päästöjen vähentämistä ja keskusteltiin keinoista, joilla aiemmin määriteltyihin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteisiin päästään.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden tehokas käyttöönotto on avainasemassa tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO kokoontui 13.-17.5.2019 Lontooseen meriympäristön suojelukomitea MEPC:n kokoukseen.

Viime vuoden huhtikuussa IMO:ssä päätettiin kunnianhimoisista päästöjen vähentämistavoitteista, joiden mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. IMO päätti myös, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen.

Alueelliset erityispiirteet pitää ottaa huomioon

Nyt kokouksessa määriteltiin päästöjen vähentämiskeinoja näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomen linja oli yhdessä muiden maiden kanssa pyrkiä löytämään tehokkaita ratkaisuja, joissa otetaan huomioon alueelliset erityisolosuhteet.

MEPC:n kasvihuonekaasu työryhmä käsitteli lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä ja summasi neljäntoista toimenpiteen ohjelman, jota lähdetään toteuttamaan. Pääasialliset toimenpiteet pitävät sisällään alusten energiatehokkuuden lisäämistä ja EEDI:n edelleen kehittämistä, alusten nopeuden optimoinnin ja alentamisen mekanismin kehittämistä, sekä metaani päästöjen (methane slip) sääntelyä. Lisäksi mm. kannustetaan valtioita laatimaan omia toimintasuunnitelmia ja tehostamaan satamien toimintakykyä mahdollistaa päästöjen vähentäminen.

Keskeinen rooli tavoitteessa kohti päästötöntä merenkulkua tulee olemaan myös uusilla teknologioilla. Tärkeä painoarvo päästöjen vähentämiskeinoissa on tulevaisuuden ratkaisujen mahdollistaminen, eli tutkimusta ja kehitystä edistetään ja kehitetään kannustimia uusille innovaatioille, sekä täytäntöönpano-ohjelmia vaihtoehtoisille ja uusille polttoaineille.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden tehokas käyttöönotto

Suomen Varustamoita kokouksessa edustanut Senior Advisor Olof Widén kuvailee ratkaisevimmaksi päätökseksi täytäntöönpano-ohjelmaa vaihtoehtoisten vähähiilisten ja nollahiilisten polttoaineiden tehokkaaseen käyttöönottoon.

– Paikalla olleiden asiantuntijoiden mielestä LNG on avainasemassa mentäessä kohti puhtaampaa meriliikennettä. Jo sellaisenaan se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mutta mikä tärkeämpää se tarjoaa alustan uusiutuville polttoaineille koska sitä voidaan sekoittaa LBG- ja P2X-polttoaineisiin, Widén sanoo.

(LBG = Nesteytetty biokaasu, P2X = Power to Product, synteettinen polttoaine vedyllä).

Muita asialistalla olleita pääaiheita olivat painolastivesien hallintaa koskevien sopimusten täytäntöönpano ja MARPOL yleissopimusten muutokset liittyen muun muassa alusten elektronisiin päiväkirjoihin sekä lastijäämien ja säiliöpesuvesien käsittelyyn.

Viime kokouksessa ensi kertaa MEPC:n agendalle nostettua, merten muoviroska ongelman käsittelyä jatkettiin ja maailmanlaajuista muoviroska toimintasuunnitelmaa (IMO Marine Plastic Action Plan) kehitettiin edelleen. Muovi ongelmaan liittyen tullaan toteuttamaan mittava tutkimus, jonka perusteella pystytään varmistamaan että toimintasuunnitelma saadaan toteutettua mahdollisimman tehokkaasti.

Kokoukseen osallistui myös Ocean Cleanupin perustaja Bojan Slat, joka on kehittänyt ainutlaatuisen menetelmän, jolla roskaa voidaan puhdistaa merestä. Menetelmää on jo testattu lupaavin tuloksin Tyynellämerellä.

Kokouksessa käsiteltiin lisäksi ensi vuodenvaihteessa voimaan tulevaa globaalia 0,5 prosentin rikkirajoitusta ja laadittiin ohjeita sen implementointiin. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopan alueella merenkulun rikkipäästöt ovat vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan. IMO päätti jo vuonna 2008 Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin 0,1 prosentin rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen.

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse ja noin 2,6 prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu merenkulusta. Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on jo vuosia ollut merenkulun päästöjen vähentäminen. Suomen meriklusteri on ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä ja suomalaiset varustamot tekevät aktiivisesti investointeja yhä energiatehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän merenkulun puolesta, Suomen Varustamoiden tiedotteessa painotetaan.

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri