Hallitus on vahvistanut 11.12.2014 rikkidirektiivin edellyttämät uudet säädökset Suomessa. Näiden mukainen alusten polttoaineita koskevien rikkipitoisuusvaatimusten valvonta alkaa 1.1.2015.
Trafin tehtävänä on yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa valvoa rikkidirektiivin ja sen taustalla olevan IMOn päätöksen noudattamista.
– Rikkisäädösten valvonta on erittäin tärkeää, jotta toimintaedellytykset ovat yhtäläiset kaikille eikä kilpailu vääristy. Tämän vuoksi Trafi panostaa entistä enemmän muuttuneista vaatimuksista tiedottamiseen ja muuttuneiden säädösten valvontaan, sanoo merenkulkujohtaja Tuomas Routa.
– Perinteisen näytteenoton lisäksi olemme myös hakeneet uusia toimintatapoja valvonnan tehostamiselle. Meillä on parhaillaan työn alla esim. kaukomonitoroinnin käynnistäminen, jonka avulla voidaan valvoa koko pohjoisen Itämeren alusliikenteen päästöjä. Myös kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto on merkittävässä roolissa valvonnan toteuttamisessa ja riskiperusteisessa kohdentamisessa, kertoo osastonjohtaja Juha-Matti Korsi.
Tarkastukset hoidetaan riskiperusteisesti kohdentamalla eli tarkastukseen valitaan aluksia, joilla on korkeampi riskiprofiili mm. aluksen historian ja aikaisempien tarkastusten vuoksi. Kansallinen viranomaisyhteistyö ja riskiperusteinen valvonta järkevöittää valtion rajallisten resurssien käyttöä.
Tarkastukset suorittavat Trafin satamavaltiotarkastajat, jotka myös koulutetaan ja valtuutetaan rikkidirektiivin mukaiseen valvontaan.
Valvonta starttaa tehotarkastuskampanjalla
Vuoden 2015 alkupuolella tehdään rikkidirektiivin kansallinen tehotarkastuskampanja. EU-tasolla on jäsenvaltioiden kesken myös sovittu, että alusten henkilökunnalle jaetaan tietoa uusista määräyksistä ja niiden vaikutuksesta. Kampanjan aikana tarkastetaan runsaasti aluksia ja otetaan aluksilta polttoainenäytteitä rikkipitoisuuden selvittämiseksi.
– On tärkeää, että sanktiot ovat riittäviä, jotta valvonnalla on vaikutusta. Uskomme, että varustamot toimivat vastuullisesti, mutta muiden kustannuksella hyötymistä yrittävien toiminta pitää pysäyttää alkuunsa, toteaa Routa.
– Vain rikkirajoituksia noudattamalla saavutamme ne kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteiset vaikutukset, jotka olivat tiukentuvan rikkisääntelyn perusteena.
Mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinolle
Trafi näkee, että rikkidirektiivi ja IMOn rikkipäätös avaavat myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinolle erilaisten innovaatioiden myötä.
– Markkinat tulevat edelleen kasvamaan, kun IMOn MARPOL-sopimuksen säännöt muualla EU:ssa ja todennäköisesti myös globaalisti tulevat voimaan vuonna 2020. Suomalaisen teollisuuden kannattaakin katsoa, mitä mahdollisuuksia tästä löytyy tulevaisuutta ajatellen, painottaa Routa.
Rikkidirektiivi ja MARPOL ilmansuojeluliitteen muutos on toimeenpantu Suomessa merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) muutoksella (998/2014)
