Meriliikenne turvataan kattavalla tilannekuvalla, valmiudella ja yhteistyöllä

Meriyhteyksien turvaamisen tavoitteena on varmistaa meren käytettävyys Suomen väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi, Laivakuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %. Uudet Pohjanmaa -luokan monitoimikorvetit eivät vain korvaa poistuvia aluksia, vaan parantavat meripuolustuksen suorituskykyä.

Kuva: Puolustusministeriö

Meriyhteyksien turvaaminen on yksi merivoimien perustehtävistä. Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Janne Muurinen kertoo Merivoimien tiedotteessa, että suojaamisen toteutus voidaan jakaa passiivisiin ja aktiivisin keinoihin:

– Tilannetietoisuus, valvonta, tiedustelu ja turvallisen merialueen ylläpito alueellisen koskemattomuuden turvaamisen keinoin ovat tärkeimpiä passiivisia keinoja. Aktiivisiksi luetellaan puolestaan merioperaatioiden osana tehtävät tulenkäyttötoimenpiteet ja muun muassa miinoittaminen.

Liian usein meriliikenteen suojaaminen mielletään ”ajamiseksi suojattavan kohteen vieressä”. Se voi joskus olla sitäkin, mutta pääosa suojaamisesta täytyy tapahtua muilla keinoin, kuten valvonnalla, tilannekuvan ylläpidolla sekä mm. valmiudella tulenkäyttöön ja miinoittamiseen.

– Kaiken perusta on kuitenkin kattava tilannekuva ja arvio sotilaallista uhkista. Näiden perusteella muut merelliset toimijat ohjaavat meriliikennettä turvallisille reiteille, Muurinen tarkentaa.

Uusi alusluokka lisää suorituskykyä

Merioperaatioiden päämäärä on meren hallinta aina satamista tärkeimpien väylien kautta kauas merelle. Meriliikenteen käytössä olevan merialueen ja Suomeen johtavien väylien hallinta edellyttää hyvää tilannekuvaa saaristosta ja mereltä. minkä takia mm. yhteistyö rannikko- ja laivastojoukkojen sekä maa- ja ilmavoimien joukkojen kanssa on tärkeässä roolissa. Meriliikenteen turvaamiseen matala Itämeri ja rannikon tiheä saaristo ovat yhtä aikaa mahdollisuus ja haaste.

– Suomeen tulevan meriliikenteen käyttämät väylät ovat rajalliset. Vuodenajat eivät juuri vaikuta kauppamerenkulkuun. Saariston merialue jäätyy lähes aina, joten myös meiltä vaaditaan toimintakykyä merenkäynnistä tai jäätilanteesta riippumatta.

– Meriliikenteen turvaaminen ja siihen käytettävät keinot ovat täysin uhkariippuvaisia. Pääsääntö on, että kaikki Suomen satamat pitäisi pystyä pitämään auki mahdollisimman pitkään.

Uusien Pohjanmaa -luokan monitoimikorvettien vahvuus myös meriliikenteen turvaamiseen liittyen on niiden kyvyssä valvontaan, suojan tarjoamiseen sekä toimintakykyyn ympäri vuoden.

– Uudet alukset kykenevät laskemaan miinoitteita, käyttämään tulta pinnalle, pinnan alle ja ilmaan. Ne ovat aluksia jotka voivat kaukosuojata tai lähisuojata meriliikennettä. Nykyiseen kalustoomme verrattuna tuleva laivue on huomattavasti kyvykkäämpi. Sillä ei vain korvata poistuvia aluksia, vaan parannetaan meripuolustuksen suorituskykyä.

Asejärjestelmien ja teknologian kehittyessä uuden teknologian hyödyntäminen on avainasemassa, kun merivoimat toteuttaa omia tehtäviään. Tilannekuva säilyy kuitenkin keskiössä.

– Maailmalla on kokeiltu muun muassa miehittämättömiä aluksia ja asejärjestelmiä, joilla on varmasti jonkinlainen rooli tulevaisuuden merisodankäynnissä. Kaiken päätöksenteon ja arvioinnin taustalla säilyy silti ihminen, Muurinen muistuttaa.

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri