Tilaisuuden ohjelma koostui toiminnallisista katsauksista sekä lukuisista opiskelijoiden ryhmätöiden esittelyistä. 65 hengen kuulijakunta sai varsin perusteellisen kuvan yksikön saavutuksista, toiminnasta, resursseista, haasteista ym. Katsausesitysten pitäjinä olivat professorit Pentti Kujala ja Jani Romanoff.
Aalto muodostettiin v. 2010 kolmen korkeakoulun yhdistelmäksi. Nämä olivat Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Aallon toiminta on jaettu kuuteen ”korkeakouluun”, joista neljä toimii teknisillä aloilla. Yksi näistä on nimeltään Insinööritieteiden korkeakoulu, jonka yhtenä osana on Konetekninen Laitos ja edelleen sen osana Marine and Arctic Technology – yksikkö.
Yksikössä toimii viisi professoria muun opetushenkilöstön lisäksi. Opiskelijamäärät ja näiden kehitys ilmenevät yllä olevasta kuvasta. Vuosittain on aloittanut keskimäärin hiukan yli 20 Master of Science – ohjelman opiskelijaa (kuvassa New Students). M.Sc – valmistuneiden määrä on tyypillisesti vuosittain niinikään n. 20. Väitöstutkimuksia tehdään varsin ahkerasti, 4 – 5 vuosittain. Tänä vuonna FITech verkostoyliopiston myötä (FITech = Finnish Institute of Technology) aloittaneiden määrä on 35 opiskelijaa, joista FITechin kautta 13. Kiinnostusta on, mutta nuorten houkutteleminen alalle vaatii paljon työtä.
Tieteellisten julkaisujen määrä ja laatu ovat merkittäviä kriteerejä yliopistojen toiminnan arvioinnissa ja erityisesti julkaisut kansainvälisillä foorumeilla. Yksikkö on huomattavan aktiivinen eikä sillä ole tässä suhteessa mitään hävettävää. Alhaalla oleva kuva kertoo tilastohistorian.
Mielenkiintoinen tilaisuuden anti oli yhteensä yhdeksän opiskelutyön yksityiskohtainen esittely. Kaikki nämä olivat ryhmätöitä, joissa ryhmän koko oli tyypillisesti viisi opiskelijaa. Aiheet kattoivat laajasti laivasuunnitteluprojekteja arktiseen toimintaa, matkustajalaivahankkeita, laivasisustukseen liittyviä konsepteja ja tietysti myös ajan hengen mukaisesti laivojen autonomiseen toimintaan liittyviä selvityksiä. Yleisesti esitykset kuvasivat konkreettisesti opiskelijoiden kykyä ja intoa paneutua uusiin ja haastaviin tehtäviin.
Osittain koko laiva-alan luonteesta on seurannut, että yksikkö on kokonaisuudessaan varsin kansainvälinen. M.Sc – opiskelijoista on tänään noin 40 % muualta kuin Suomesta. Myös opettajakunnassa on ei-suomalaisia vakituisissa toimissa. Tätä luonnollisesti seuraa, että hallitseva kieli on kaikessa toiminnassa englanti. Myös Gala – tilaisuus hoidettiin sataprosenttisesti englannin kielellä. Kansainvälisyys totaalisti globaalilla alalla kuten laivanrakennus on tietysti täysin välttämätöntä. Mielenkiintoista on nähdä tulevaisuudessa, kuinka opiskelun kansainvälisyys näkyy siinä, miten valmistuvat opiskelijat tulevat sijoittumaan työelämään, erityisesti kuinka suuri osa näistä löytää roolinsa suomalaisen meriteollisuuden ja siihen liittyvien laitosten palveluksessa.
Tilaisuus oli osallistujille varsin hyödyllinen ja sille on varmaankin kysyntää jatkossa tästä eteenpäin vuosittain. Osallistujamäärän luulisi olevan tulevaisuudessa paljon tämänkertaista korkeampi, koska tilaisuus antaa erinomaisen ja ajankohtaisen kuvan Aallon roolista, mahdollisuuksista ja sekä edellytyksistä että tarpeesta yhteistyöhön Aallon ja yrityskentän sekä muiden instituutioiden kanssa.
Teksti Eero Mäkinen