Suomessa on korkea osaaminen merenkulkualalla, mutta sitä ei osata vielä myydä riittävästi. Koulutustarpeita kartoittaneen selvityksen mukaan talousosaamisen lisäksi tarvitaan enemmän merioikeuden asiantuntijoita, uutisoi YLE tänään.
Suomessa tarjottava merenkulkualan koulutus kaipaa pikaista uudistamista, esittää tuore selvitys. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja konsulttiyhtiö Oxford Researchin tekemä selvitys tehtiin osana Helsingin kaupungin MERIT-hanketta, jota rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Selvityksessä tarkasteltiin koko meriklusteria, johon kuuluvat varustamojen lisäksi laivanrakennus, meriteknologia ja satamatoiminnot. Projektipäällikkö Tomi Oravasaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta sanoo, että määrällisesti merenkulkualan koulutusta on riittävästi, mutta painotuksia pitäisi muuttaa.
Merenkulkijoita koulutetaan tällä hetkellä yhteensä kahdeksassa ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Laivanrakennusinsinööriksi voi opiskella Aalto-yliopistossa ja meriteknologian insinööriksi Turun ammattikorkeakoulussa. Kysyntää olisi esimerkiksi sellaisille osaajille, jotka hallitsevat sekä laivateknologian että tietotekniikan.
Selvityksen mukaan Suomesta puuttuu lähes kokonaan merenkulkutalouden koulutus. Varustamotoiminnassa on tärkeä tietää esimerkiksi, miten alusten hinnat vaihtelevat ja missä vaiheessa niitä kannattaa hankkia. Kannattavuuden kannalta alushankinnnan ajoitus on keskeistä.
– Varustamojen lisäksi kaupallista osaamista pitäisi saada lisää meriteollisuuteen, jotta suomalaista insinööriosaamista pystyttäisiin myymään paremmin. Tällä hetkellä Suomessa meriteknologiayritykset työllistävät enemmän kuin telakat ja niiden teknologiaa pitäisi myydä sekä kotimaahan että ulkomaille, toteaa Tomi Oravasaari.
Lisää merioikeuden osaajia
Suuria puutteita on Oravasaaren mukaan myös merioikeuden koulutustarjonnassa. Tällä hetkellä merioikeutta voi opiskella Suomessa vain sivuaineena yhdessä yliopistossa. Asiantuntijoita on hyvin vähän ja perustason tietämystä pitäisi lisätä koko meriklusterin osalta. Lakien ja säännösten tuntemukselle on suuri tarve, sillä kansainvälisiä sopimuksia, riitatilanteita ja uusia ympäristönormeja tulee koko ajan lisää.
– Siitä on hyötyä esimerkiksi varustamoille, jotta ne osaavat varautua lainsäädännön edellyttämiin mahdollisiin muutoksiin aluksissa. Meriteollisuuden kannalta uudet säädökset voivat tarkoittaa myös uusia teknologia ratkaisuja. Viranomaisten pitää puolestaan tuntea kansainvälinen lainvalmistelu, jotta he pystyvät tarvittaessa vaikuttamaan lakeihin Suomen kansallisten etujen turvaamiseksi, sanoo Oravasaari.
Selvityksen mukaan merenkulkualalla nähdään suuria kasvumahdollisuuksia. Tomi Oravasaari listaa, että liiketoimintaa voisi olla tarjolla esimerkiksi laivanrakennuksessa, meriteknologiassa ja varustamoliiketoiminnassa, mutta lisäksi myös merenkulun palveluissa, kuten laivanselvityksessä, juridisissa palveluissa ja vakuutustoiminnassa.
– Arktisilla alueilla voi olla myös tarjolla paljon mahdollisuuksia suomalaisille, sillä meillä on kokemusta jäissä operoimisesta. Koillisväylän mahdollinen avautuminen häämöttää myös tulevaisuudessa, muistuttaa Oravasaari.
Kotimaisen meriteollisuuden liikevaihto vuositasolla on lähes kuusi miljardia euroa, ja varustamoliiketoiminnan kolme miljardia.
LÄHDE: YLE
