Traficom ynnäili vaarallisten aineiden onnettomuudet merillä

Vaarallisten aineiden merikuljetuksissa sattuu Suomessa onneksi harvoin havereita ja ne ovat toistaiseksi olleet melko lieviä. Merenkulussa on vuosina 2014-2018 tapahtunut vaarallisten aineiden kuljetuksissa yhteensä 22 onnettomuutta tai vaaratilannetta, Traficomin tilastoista ilmenee.

Kuvassa esitetään onnettomuuksien osalta erilaiset tapahtumatyypit. Tapahtumatyyppeinä pohjakosketus/karilleajo sekä yhteentörmäys nousivat molemmat neljällä tapauksellaan yleisemmiksi. © Traficom

Onnettomuuksien tai vaaratilanteiden vuosittaisessa määrässä ei ole havaittavissa selvää trendiä, vaan lukumäärät vaihtelevat vuosittain.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on aiemmin tehty analyysit Itämeren yhteistyöpöytäkirjan soveltamisesta Suomen ro-ro -aluskuljetuksissa sekä analyysi ro-ro -matkustaja-alusten kansipaloista vuonna 2014. Vaarallisten aineiden kuljetusyksiköiden tarkastuksista annetun IMO:n ohjeen täydentämisestä tehty analyysi valmistui loppuvuodesta 2018.

Kuvassa esitetään millaisille aluksille, alustyyppinä jaotellen, tapahtui onnettomuuksia vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Eniten onnettomuuksia tapahtui ro-ro matkustaja-aluksille.
©Traficom

Varsinaista analyysia vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä poikkeamista ei ole aiemmin tehty. Tyypillinen vaarallisten aineiden kuljetuksessa merillä tapahtuva poikkeama jää seurauksiltaan vähäiseksi; onnettomuudet eivät aiheuta vuotoja tai ympäristövahinkoja.

Vahingot kohdistuvat pääasiassa kuljetusvälineeseen eivätkä lastiin tai lastinosaan. Onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa yleisimmin mukana olevat vaaralliset aineet ovat kuuluvat IMDG -säännöstön luokkaan 9 eli luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet. Siihen kuuluvat kaikki ne aineet ja esineet, joista aiheutuu kuljetuksen aikana vaaraa, ja joita ei voida luokitella selkeästi mihinkään muuhun luokkaan.

Kuvassa esitetään tapahtumaan johtanut, itse arvioitu syy.
Koneen/laitteen tekninen vika/häiriö arvioitiin olevan tapahtuneisiin onnettomuuksiin
yleisin tapahtuman syntyyn johtanut tekijä.
©Traficom

Maailman merillä riittää varoittavia esimerkkejä

Vaikka Suomen vesillä onnettomuuksia ei ole juurikaan sattunut, on niiden riski aina olemassa. Vaarallisten aineiden ollessa kyseessä haveri voi helposti kehittyä erittäin vakavaksi.

Esimerkkinä tästä on erittäin vakava tulipalo, joka sattui maaliskuussa 2018 Maersk Honamilla Omanin rannikolla. Palossa kuoli viisi merimiestä ja alus vaurioitui pahoin. Tämän lisäksi lastivahingot olivat mittavat. Palo sai alkunsa, kun yksi lastiyksikkö syttyi tulee. Syttymisen syy on vielä epäselvä, mutta arvellaan, että katastrofia laajensi tuleen syttyneessä kontissa ollut ilmoittamaton vaarallinen aine.

Toinen esimerkki on tammikuussa 2019 Panaman lipun alla purjehtineelta MCS Zoe -alukselta, jolta putosi mereen jopa 270 konttia. Kyseessä on yksi maailman suurimmista rahtilaivoista. Aluksen pituus on 395 metriä ja sen kyytiin mahtuu 19 224 teun verran kontteja. Osa pudonneista konteista sisälsi vaarallisia aineita ja tavoittamatta on vieläkin kolme kadonnutta vaarallisten aineiden konttia.

Jaa artikkeli
Stena Banneri