Uudistus pohjautuu EU:n lainsäädäntöön, jonka mukaan jäsenmaiden on siirryttävä yhden luukun periaatteeseen (Maritime Single Window) aluskäyntien ilmoituksissa.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus (www.merilogistiikka.fi) tukee NEMO-järjestelmän kehitystyötä laaja-alaisesti sekä tietoperustalla että käytännön kehittämistoimilla. SAMKin tutkijat ovat tehneet myös opinnäytetöitään NEMO:sta.
Kati Renholm tutki YAMK-opinnäytetyössään järjestelmän vaikutuksia lastinomistajiin. Lastinomistussuhteita voi olla erilaisia ja monimutkaisiakin. Työssä rajattiin lastinomistajat huolinta- ja kuljetusliikkeisiin, jotka pääasiassa ovat varustamojen näkökulmasta lastinomistajia. Vaikka nämä eivät ole ilmoitusvelvollisia, ne hyödyntävät NEMO:a aikataulutiedon lähteenä.
Tutkimus osoitti, että tietoisuus järjestelmästä oli alalla vielä vähäistä. Luotettava ja reaaliaikainen data nousi tärkeimmäksi hyödyksi. Tutkimuksessa suositeltiin sidosryhmäviestinnän ja koulutusten kehittämistä sekä työryhmän perustamista tukemaan käyttöönottoa.
Renholmin YAMK-työ “Merikuljetusten tiedonhallintajärjestelmä NEMO:n vaikutukset lastinomistajiin” on avoimesti luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501241859
Planeetan, ihmisten ja liiketoiminnan kestävyys NEMO-hankkeessa ei ole yksittäinen osa-alue, vaan koko toimintaa ohjaava periaate. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, resurssien tehokas käyttö ja ympäristöystävällisemmän logistiikan edistäminen.
Minna Keinänen-Toivola tutki YAMK-opinnäytetyössään NEMO yhteyteen tulevaa liiketoimintaperusteista tiedonjakoalustaa. Tiedonjako-alustalla on potentiaalia edistää merilogistiikan tehokkuutta, tukea kestävää kehitystä ja luoda innovaatioita mahdollistavia lisäarvopalveluita.
Opinnäytetyön kohteena olivat Laivameklariliiton jäsenyritykset (ShipBrokers Finland), koska he ovat keskeisiä aluskäyntien ilmoituksien tekijöitä NEMO:ssa. Agentti- ja laivameklariyritykset ovat myös potentiaalisia lisäarvopalveluiden käyttäjiä ja tarjoajia tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö osoitti, että yritykset suunnittelevat NEMO-tietoalustan ja lisäarvopalvelujen käyttöä, mutta palveluiden tarjoaminen ei ole vielä selvää. Osaamisen kehittämistä tarvitaan yrityksissä sekä aihealueen että kestävyyden näkökulmasta.
Yritykset odottavat NEMO-tiedonjakoalustaa lisäarvopalveluineen, mutta asia vaatii vielä konkretisoitumista. Opinnäytetyössä laadittiin NEMO tiedonjakoalustalle kestävän kehityksen konsepti, sekä annettiin lisäarvopalvelujen rakentamiseen liittyvää ohjeistusta digitaaliseen murroksen ja kestävyyden näkökulmista. Keinänen-Toivolan YAMK-työ “Finnish Maritime Single Window (NEMO) Data Platform, Value-added Services, and Sustainability” on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612428
NEMO:n käyttöönotto ei ole vain tekninen järjestelmämuutos, vaan osa laajempaa siirtymää kohti digitaalisempaa ja kestävämpää meriliikennettä. Kun tiedonkulku nopeutuu ja yhtenäistyy, alusten satamakäyntien suunnittelu tehostuu, seisonta-ajat lyhenevät ja resurssien käyttö tehostuu. Tämä vähentää myös ympäristökuormitusta ja tukee EU:n sekä Suomen kestävän kehityksen tavoitteita. NEMO edustaa askelta kohti älykkäämpää, tehokkaampaa ja kestävämpää merilogistiikkaa – sen onnistuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä ja avoimuutta kaikkien osapuolten välillä.
Teksti johtava tutkija, dosentti, FT, MBA Minna Keinänen-Toivola ja tutkija, YAMK Kati Renholm, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus.
