Maailman viimeisenä ja ainoana säilynyt aikakautensa valtameriä seilannut puinen kauppa-alus vaatisi pikaisesti mittavia korjaustöitä tai mieluummin siirtoa pysyvästi kuivalle maalle sisätiloihin. Näin toteaa juuri julkaistussa raportissaan Sigynin tulevaisuutta pohtineen selvityshankkeen projektipäällikkö KT, dos. Manne Kallio.
Kallion mukaan Sigyn on maailman viimeinen säilynyt puinen valtameriliikenteen kauppalaiva, joten se on korvaamattoman arvokas kulttuurihistoriallinen aarre. Sigynillä on ollut loistonsa aikana tärkeä merkitys omalle yhteisölleen ja maailmankaupan murrokselle, ja nyt toteutetun tutkimuksen perusteella todettiin, että aluksen merkitys ihmisille on suuri myös nyt.
– Maailmassa on vain muutama puinen museolaiva, johon Sigyniä voidaan verrata. Vertailu osoittaa, että säilyäkseen museolaivan tulee liittyä keskeisesti omaan kaupunkiympäristöönsä ja se tarvitsee konseptin menestyäkseen, hän kuvailee.
Sigynin kuntotutkimus osoitti, että Sigyn on yhä eheä rakenteellinen kokonaisuus, mutta rakenteelliset muutokset ovat kiihtyneet voimakkaasti viime aikoina. Sigyn tarvitsee pikaisesti kokonaisvaltaista korjaamista.
– Sigynin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja välittämiseksi suositellaan toteutettavaksi perusteellinen korjaushanke ja uudenlainen osaamis- ja museolaivakonsepti osana merikeskus Forum Marinumin Merikorttelia. Ehdotus ratkaisisi akuutteja haasteita, mutta tähtää ennen kaikkea kestävällä tavalla kauas tulevaisuuteen Sigynin parhaaksi, hän jatkaa.
Museoalus Sigyniä hallinnoiva säätiö toteutti selvityshankkeen parkki Sigynin tilan ja tilanteen arvioimiseksi sekä tulevaisuuden ratkaisun löytämiseksi. Selvityshankkeessa tarkasteltiin sitä, millä tavoin parkki Sigyn voidaan säilyttää tuleville sukupolville.
Hankkeessa tehtiin arvio Sigynin tämänhetkisestä kunnosta ja pohdittiin parasta tulevaisuuden ratkaisua. Eri alojen asiantuntijoista kootuissa työryhmissä pohdittiin myös, millainen polku on kuljettava, jotta parhaaseen ratkaisuun päästään. Hankkeen tavoitteena oli julkaista suosituksia ja arvioida niiden kustannusvaikutuksia.
Laajasti Sigynin mahdollisia tulevaisuuksia kartoittaneen hankkeen tuloksena laadittiin selvitysraportti.
Sigyn sisätiloihin Vasa-laivan tavoin
Selvityshankkeen perusteella suositellaan, että Sigynille rakennetaan kuivatelakka rakennuksineen ja toteutetaan uudenlainen, kaupunkitilan kanssa vuorovaikutuksessa oleva museolaivakonsepti Forum Marinumin merelliseen kortteliin. Kokonaisuudessa tehdään monin tavoin koettavaksi ja hyödynnettäväksi Sigynin edustama ainutlaatuinen ja moniulotteinen kulttuuriperintö.
– Selvitykseen kuului kansainvälinen vertailu, jossa tarkasteltiin paria kymmentä museolaivaa ympäri maailman. Tarkempi analyysi tehtiin muun muassa Vasa-laivasta, Cutty Sarkista, RSS Discoverysta, Framista ja Fregatti Jyllandista. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota esim. infrastruktuuriin, konseptiin, ylläpitoon ja korjauksiin sekä resursseihin, Kallio kertoo.
Jo vuonna 1939 tunnistettiin Sigynin arvo eräänä lajinsa viimeisistä, kun se hankittiin museolaivaksi Turkuun. Museolaivahistoriansa aikana Sigynin ylläpidossa on reagoitu ennen kaikkea akuutteihin korjaustarpeisiin. Laivan potentiaalia matkailun vetonaulana ja merellisen Turun kaupunkikuvallisena kohokohtana ei sen sijaan ole tunnistettu.
– Tässä puhutaan nyt ainakin kymmeniä vuosia kantavasta ratkaisusta, oikeastaan yli sukupolven ulottuvasta eli pysyvästä ratkaisusta. Keskeisin asia on huomata, että Sigynillä on potentiaalia tuottaa merkittäviä välillisiä tuloja ja varsinkin taloudellisia kerrannaisvaikutuksia koko alueelle. Tällaisesta on loistavat esimerkit mm. Tukholmasta (Vasa) ja Oslosta (Fram). Jos Sigyn nyt korjattaisiin esimerkiksi jollain telakalla Turun ulkopuolella kuntoon ja palautettaisiin sitten Varvintorin laitaan nykyiselle paikalleen, syntyisi pelkästään kustannuksia, Kallio valottaa.
Korjauksiin voitaisiin käyttää myös EU-rahaa
Raportissa puhutaan vähintään 9 miljoonan euron korjausbudjetista, jos laiva jää nykyisille sijoilleen uivaan Loke-telakkaansa kuiville nostettuna. Sisätiloihin museointi siihen tarvittavine kanavineen maksaisi arviolta n. 30 miljoonaa kokonaisuudessaan. Kallio peräänkuuluttaa julkisia tahoja, myös valtiota, osallistumaan talkoisiin. Hänen mielestään hankkeeseen voitaisiin hyvin käyttää myös EU:n rahaa.
– Kustannuksia voitiin tässä vaiheessa arvioida vain melko karkeasti tukeutuen siihen tietoon, mitä puulaivan korjaamisesta on olemassa, ja minkälaisia kustannuksia kulttuurirakennusten rakentamisesta on koitunut viime aikoina Suomessa.
Vastuu Sigynistä on Museoalus Sigynin säätiöllä ja sen perustajilla eli Turun kaupungilla ja Åbo Akademin säätiöllä, mutta myös Suomen valtiolla, joka aiemmin olikin aktiivinen Sigynin ja sen säätiön suhteen.
– Minun nähdäkseni on luontevaa, että tähän, jos mihinkään, kannattaa sijoittaa Euroopan Unionin rahoitusta. Sigyn oli ruotsalaisen telakan viimeinen laiva, mutta se olisi voinut olla rakennettu myös Turussa, jossa myös rakennettiin samoihin aikoihin viimeiset puulaivat nykyaikaisen laivanrakennuksen kynnyksellä. Sigyn on laivanrakennuksen ja pohjoismaisen merenkulun – huomatkaa – päästöttömän merenkulun symboli. Luotan siihen, että Turun ja Suomen (EU:n?) voimavaroilla yhteistyössä säätiöiden sekä merenkulun, kaupan ja teollisuuden kanssa Sigynille saadaan rakennettua pysyvä tulevaisuuden ratkaisu, Kallio summaa.
Sigyn rapistuu sään armoilla
Nykytilanteessaan raportin mukaan Sigyn rapistuu vauhdilla, ja sääolot kuluttavat sitä Loke-telakassaan kuiville nostettuna. Nykyisellään perustavanlaatuisiin korjaustöihin arvellaan olevan enintään 5 vuotta aikaa.
– Sigynille on alettu tehdä suojaavia toimenpiteitä, kuten tukirakenteiden ja katoksen asennusta. Näillä yritetään pitää laiva yhtenäisenä kokonaisuutena, jotta se olisi siirrettävissä pysyvään sijoituspaikkaansa perusteellisia korjauksia varten. Mitä nopeammin ratkaisu saadaan, sitä varmemmin laiva ei ehdi mistään kohtaa romahtaa. Toivottavasti tässä vaiheessa ei kuluisi kauaa, Kallio sanoo.
Joutuuko Turku luopumaan Sigynistä?
Raportissa nähdään Sigynin tulevaisuuden vaihtoehtoina nykyisen kaltaisen tilanteen jatkuminen, mieluisimpana vaihtoehtona Sigynin siirtäminen pysyvästi museorakennukseen, myyminen ulkomaiselle taholle, joka sitoutuu aluksen yllläpitoon tai pahimmassa tapauksessa purkaminen.
– Seuraava tehtävä on suunnitella konsepti, joka palvelee Sigyniä ja ympäröivää kaupunkia parhaalla mahdollisella tavalla, ja Sigynin perusteellinen korjaus. Sitten tiedetään, minkälaista rakentamista tarvitaan. Sigyn on korjattava perusteellisesti. Tämä edellyttää kuivatelakassa olemista ja kylliksi voimavaroja työn toteuttamiseksi. Keskeisenä ajatuksena on, että työ tulee olemaan osallistuvaa ja avoimesti kaikkien saavutettavissa keskellä uudenlaista kaupunkia. Sellainen luo uutta osaamista ja kiinnostaa kaupunkilaisia, matkailijoita sekä asiantuntijoita. Jos tähän ei löydy voimavaroja, on tehtävä päätös luopua Sigynistä, hän toteaa painokkaasti.
Kallion mukaan Sigyn ei enää tässä vaiheessa tule selviämään nykyisellä hoidolla eikä se ole palautettavissa kelluvaksi ilman lähes täydellistä uudelleenrakentamista, mikä ei ole realismia. Tämä on hallitsemattoman tuhoutumisen tie, joka pitää pystyä välttämään.
Kysyä voitaisiin Göteborgista tai Ahvenanmaalta olisiko niillä halua, kykyä ja voimavaroja sitoutua Sigynin kestävään ja kauas kantavaan tulevaisuuteen, jos Turku ei siihen kykene. Mutta muuten tulee päätettäväksi purkaa Sigyn, Kallio valottaa huonointa vaihtoehtoa.
Teksti Mikko Laitinen
Kuvat Kari Martiala
Faktaa
Rakennusvuosi 1887
Pituus 57,5 m
Leveys 9,0 m
Syväys 4,0 m
BRT 378 t
Purjeala 1000 m2
