Varustamot ja Satamat vahvistivat varautumistaan

Suomen Satamat Ry:n valmiuspäällikkönä Jukka Mustolan mukaan hänen keskeiset tehtävänsä ovat tilannetietoisuuden kehittäminen, viranomaisyhteistyö sekä vasteen rakentaminen.
– Jokainen satama on erilainen ja ne pitää kohdata yksilöinä. Satamat ovat merkittäviä logistisia solmukohtia ja kaikissa tilanteissa jokainen niistä pyritään pitämään auki. Muuten kansallinen talous ja yhteiskunnan toimivuus vaikeutuisi, Mustola sanoo.
Äärimmäisessä tapauksessa satamien käyttöä edistetään ja luodaan vastetta ryhmittämällä sotilasjoukkoja satamaan sekä valmistautumalla käyttämään sotilaallisia suorituskykyjä sataman alueella. Tätä on tärkeä harjoitella Mustolan mukaan vuosittain puolustusvoimien kanssa.
– Teen jatkuvasti työtä tilannetietoisuuden kehittämiseksi. Heti kun on tietoa, joka ei ole
turvaluokiteltua, pyrin jakamaan sitä satamille edelleen hyödynnettäväksi omissa organisaatioissa.
Satamissa on oltava Mustolan mukaan ajantasainen ja analysoitu tilannekuva alan sisällä sekä se on pystyttävä viestimään eteenpäin. Tämän vuoden toiminnassa painopisteenä tulee olemaan riskien ja uhkien tilanneymmärrys, satamien kyberturvallisuuden kehittämistä sekä kyky luoda riittävä vaste laaja-alaiseen vaikuttamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Satamissa jatkuvuuden hallinta eli varautumissuunnitelmat ja toiminnat ovat Mustolan mielestä hyvällä tasolla.
– Tärkeintä on, että henkilöstön osaamista on kehitetty ja toimintaa on harjoiteltu ja tätä tapahtuu koko ajan. Jokaisessa satamassa on paljon viranomaisharjoituksia ja siellä se osaaminen ja saumaton yhteistyö mitataan.
– Olen lähdössä satamakierrokselle ja sen aikana katsotaan jatkuvuudenhallintasuunnitelmia, miten henkilöstö on koulutettu ja miten he ovat harjoitelleet yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
Satamissa on erittäin hyvät välit paikallisten viranomaisten, Pelastuslaitoksen ja Rajan kanssa. Sotaväkikin tuppaa harjoittelemaan jokaisessa satamassa kerran tai pari vuodessa. Vastetta on siis systemaattisesti rakennettu.

Suomalaisten laivojen varautuminen hyvällä tasolla

Suomen Varustamot ja sen jäsenyritykset ovat jakaneet jäsenyrityksille tietoa vallitsevasta tilanteesta, kuten häiriöistä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta ja pyytäneet heitä välittämään tiedot omille aluksilleen sekä toimintatapamallit ja ohjeet.
– Olemme halunneet herättää mielenkiintoa näihin asioihin. Varustamot ovat olleet kiitettävästi yhteydessä meihin ja saaneet vastaukset kysymyksiinsä, Juha Lehtinen kertoo.
– Tilanne merellä on rauhallinen ja olemme tyytyväisiä, että alukset ovat varustamojensa kautta olleet yhteydessä meihin ja ovat ilmoittaneet havainnoistaan. Sen ansiosta meillä on ollut oikeasti näyttöä keskustellessamme viranomaisten kanssa. Saamme mereltä tietoa sen lisäksi, mitä tietoa tulee esimerkiksi viranomaislähteistä.
– Laivoilla on aina oltava esimerkiksi GNSS-häiriöitä kohdatessaan tieto siitä, mitä vaihtoehtoisia paikanmääritystoimenpiteitä voidaan käyttää ja miten eri häiriöihin on reagoitava.

Hyvä ja tiivis yhteistyö poolien välillä

Huoltovarmuusorganisaatiossa on mukana 27 poolia ja kontaktipintoja löytyy tahoilta, joita ei välttämättä tule ajatelleeksikaan.
– Yhteistyölle pitää olla avoin. Kun esimerkiksi puhutaan logistiikkasektorista huoltovarmuusorganisaatiossa, meillä on maa-, vesi- ja ilmakuljetuspoolit sekä satamapooli. Laivalla tulee tavaraa satamaan ja lähtee sieltä maakuljetuspoolin koordinoimana matkaa, Lehtinen kuvailee.
– Meillä on hyvä ja kiinteä yhteistyö keskenämme muiden poolien kanssa, esimerkiksi satamien kanssa keskustellaan viikoittain. Eli keskustelen vesikuljetuspoolina satamapoolin kanssa.
– Tiivis yhteistyö vesikuljetuspoolin kanssa on erittäin tärkeää ja saumatonta, jotta saamme varustamoiden alukset häiriötilanteista huolimatta satamiimme, Mustola muistuttaa.
Meriliikenteen jatkuminen pitää pystyä takaamaan poikkeusoloissakin, jotta ulkomaankauppa ei sakkaisi.
– Suomi on oikea varautumisen suurvalta. Monet maat ihastelevat monella eri tasolla meidän varautumistamme, miten se on levinnyt läpi koko yhteiskunnan ja miten se on organisoitunut, Lehtinen muistuttaa.

Työtä huoltovarmuuden kehittämiseksi

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimvat sektorit ja poolit pitävät yllä ja kehittävät huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa oman toimialansa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.
Vesikuljetus- ja Satamapoolien tehtävänä on yhdessä alan yritysten ja viranomaisten kanssa seurata, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä huoltovarmuuden kehittämiseksi.
– Satamapoolitoiminnassa keskitytään huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jatkuvuudenhallinnan ylläpitoon sekä kykyyn toimia vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa, Mustola sanoo.
– Vesikuljetuspooli laatii tarvittaessa ohjeita ja suosituksia vesiliikenteen varautumiseen ja yksi tärkeimmistä tehtävistä on yhteistoiminnassa eri viranomaisten ja yritysten kanssa pyrkiä takaamaan meriliikenteen, eli huoltovarmuuskuljetusten jatkuminen yhteiskunnan erilaisissa kriisitilanteissa, Lehtinen kuvailee.

Ongelmat merellä eivät vaikuta laivaliikenteeseen

Suomalainen päällystö on Lehtisen mukaan niin valveutunutta ja vastuullista, että laivoilla kyllä ymmärretään merenkululliset riskit GNSS-häirinnän suhteen, sen merkityksen alukselle, miehistölle ja lastille. He myös itse seuraavat tilannetta.
– Meidän yhteistoimintamme huoltovarmuuden kannalta on täysin keskeistä ja välttämätön asia, että viranomaiset ja yritykset tekevät yhteistyötä. Varautumista kumpikaan ei voi tehdä yksin vaan sen pitää toteutua nimenomaan yhteistyössä, Lehtinen muistuttaa.
– Vesikuljetuspoolin tehtävä on järjestää ja organisoida tätä yhteistyötä yhteisharjoituksilla ja seminaareilla, jotka hitsaavat porukkaa yhteen ja levittävät tietoisuutta huoltovarmuuden eri asioista.

Nato yhteistyöstä on jo pitkä kokemus

Yhteistyö Naton kanssa on Suomelle tuttua jo ennen kuin meistä tuli liittokunnan täysjäsen.
– Olemme olleet rauhankumppanuusmaa jo hyvin pitkään ennen kuin meistä tuli Naton jäseniä. Teimme jo silloin harjoitusyhteistyötä Naton kanssa hyvinkin tiiviisti ja nyt jäsenyys on tuonut meille mahdollisuuden päästä koviin suunnittelupöytiin ja oikeasti saada tarvittaessa tukea ja turvaa myös kriisiaikana, Lehtinen sanoo.
– Itämeri on keskeinen tekijä tälläkin alueella, sillä kaikki Itämeren rantavaltiot, Venäjää lukuun ottamatta, ovat Nato-maita. Se tuo meille liittokunnan jäsenenä mahdollisuuden turvautua Naton läsnäoloon.

Teksti Kari Martiala

Suomen Varustamojen valmiuspäällikkö ja Vesikuljetuspoolin poolisihteeri komentaja evp Juha Lehtinen. Juha Lehtisellä on pitkä työkokemus merivoimissa aluspalveluksessa, eri esikunnissa sekä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksella. Lehtisellä on lisäksi kokemusta kansainvälisistä esikunta- ja kriisinhallintatehtävistä. Lehtisen syvä ymmärrys ja monipuolinen osaaminen merikuljetusten käytännön merkityksestä, toiminnasta ja logistiikkaprosesseista tekevät hänestä oikean henkilön tehtävään. Viimeinen tehtävä ennen siirtymistä poolisihteeriksi oli Yhteysupseeri/Marinstaben/Ruotsin merivoimien esikunnassa.
– Helpottaa työntekoa ja suorittamista, kun tietää, mitä elämä siellä laivoilla on, Lehtinen sanoo.

Suomen Satamien valmiuspäällikkö ja Satamapoolin poolisihteeri komentaja evp Jukka Mustola. Jukka Mustolalla on pitkä työkokemus Puolustusvoimista. Hän on työskennellyt Merivoimien eri esikunnissa, Maavoimien esikunnassa sekä Pääesikunnassa ja ollut mukana kehittämässä satamien varautumista sekä johtanut satamien varautumisharjoituksia toimiessaan Maavoimien merikomentajana.
Mustola on myös osallistunut kansainvälisiin esikunta- ja kriisinhallintatehtäviin, viimeksi 2023−2024 suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatiossa Välimerellä, operaatioesikunnan tiedustelupäällikkönä. Satamapooliin hän siirtyy Merivoimien Rannikkoprikaatin esikuntapäällikön tehtävästä.
– Tämä työ on ollut juuri sitä, mitä odotin ja viime aikojen tapahtumat tekevät elämän hyvin mielenkiintoiseksi ja vilkkaaksi, Mustola sanoo.