Lakiesitys varaa myös 300 miljoonaa dollaria infrastruktuurin parantamiseen, joka liittyy äskettäin hankitun Storis-jäänmurtajan tukikohtaan Alaskan Juneaussa. Arktisen paketin täydentämiseksi Yhdysvaltain laivasto saa myös 115 miljoonaa dollaria olemassa olevan napa-alueen infrastruktuurin tutkimiseen ja kehittämiseen.
Lakiesitys antaa 4,3 miljardia dollaria Polar Security Cutters -jäänmurtajille, jotka ovat rannikkovartioston tulevaisuudessa operoimia suurimpia ja kyvykkäimpiä jäänmurtajia. Ensimmäisen tämän tyyppisen aluksen rakentaminen aloitettiin aiemmin tänä vuonna Bollingerin (ent. Halter) telakalla USA:n etelärannikolla. Lisämääräraha kattaa rahoitustarpeet yhteensä vähintään kolmen PSC-kutterin rakentamiseksi. Bollinger sai vuodenvaihteessa lähes miljardi dollaria lisärahoitusta ensimmäiseen polaarimurtajaan “Polar Sentinel”, jonka se ilmoittaa valmistuvan vuonna 2030.
Lisäksi 3,5 miljardia dollaria on hyväksytyssä laissa varattu keskikokoisille polaarijäänmurtajille, joita kutsutaan Arctic Security Cuttereiksi. Rannikkovartiosto julkaisi keväällä tietopyynnön (RFI), jossa esitettiin muun muassa aluksen koko, kapasiteetti ja toimintasäde. Määrärahan pitäisi riittää vähintään kolmeen tämän tyyppiseen alukseen, osittain riippuen siitä, rakennetaanko alukset Yhdysvalloissa vai yhteistyössä ulkomaisten telakoiden kanssa mahdollisesti halvemmalla hinnalla. Marraskuussa 2024 Yhdysvaltojen, Kanadan ja Suomen välillä allekirjoitettu kolmenvälinen ICE-sopimus avaa ovea yhteiselle jäänmurtajien kehittämiselle.
Länsimaiden odotetaan tarvitsevan useita kymmeniä uusia jäänmurtajia tulevan vuosikymmenen aikana ikääntyvien alusten korvaamiseksi ja laivastojensa laajentamiseksi. Saksa ja Etelä-Korea ovat tilanneet uudisrakennuksia viime aikoina, Polarstern II:n Wismarin ja tutkimusmurtaja Araon II:n Hanhwa Oceanin (ent. DSME) telakoilta.
Vielä edellisellä viikolla presidentti Trump ilmoitti, että hänen hallintonsa aikoo hankkia käytetyn jäänmurtajan Suomesta ja ostaa kaksi uutta murtajaa. Suomalaiset telakat ja jäänmurtajien suunnittelijat, ennen kaikkea Aker Arctic, ovat suunnitelleet tai rakentaneet suurimman osan maailman jäänmurtajista. Laaja arktisen alueen rahoitusponnistus nyt Yhdysvalloissa pyrkii tasapainottamaan Venäjän ja Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa alueella.
Venäjällä on käytössään noin 40 jäänmurtajaa, mukaan lukien kahdeksan ydinkäyttöistä murtajaa, ja ainakin neljä sellaista lisää tilattuna. Vaikka suurin osa laivastosta tukee kaupallisia öljy- ja kaasuhankkeita, maan pohjoisen laivaston merivoimat ja rannikkovartiosto (FSB) käyttävät useita aseistettuja murtajia.
Kiina on myös saanut valmiiksi useita kotimaisia suunnitelmia ja osallistunut yhteisiin arktisiin harjoituksiin venäläisten vastineiden kanssa, mukaan lukien neljän aluksen laivue Alaskan lähellä syyskuussa 2024. Kiina lienee varsin pitkällä omassa ydinmurtajahankkeessaan, jota se on jo useita vuosia valmistellut yhteistyössä espanjalaisen Sener-insinööritoimiston kanssa.
Rahoituksen kohdentaminen uudessa laissa tuo Yhdysvaltain rannikkovartioston merkittävästi lähemmäksi sen pitkäaikaista tavoitetta, jonka mukaan sen olisi operoitava 8–9 jäänmurtajaa. Alusten rakentamisen ja käyttöönoton aikataulu on kuitenkin edelleen avoin kysymys.
Missisipissä sijaitsevan Bollingerin telakoiden ensimmäisen raskaan jäänmurtajan rakentaminen on viivästynyt useilla vuosilla, mikä on siirtänyt Yhdysvaltojen ensimmäisen 50 vuoteen valmistuvan raskaan jäänmurtajan valmistumista ainakin viidellä vuodella, nykynäkymillä vähintään vuoteen 2030.
Kotimaisten jäänmurtajien kehittämisen ja rakentamisen tehostamiseksi Bollinger ja Edison Chouest Offshore perustivat toukokuussa United Shipbuilding Alliancen (USA), jonka tavoitteena on luoda Yhdysvaltoihin jäänmurtajien valmistuskapasiteettia. Samoin kanadalainen telakka Davie on hankkinut itselleen useita amerikkalaisia omistuksia, muun muassa Gulf Copper & Manufacturingin korjaustelakan Texasissa, tehdäkseen osavaltiosta maan jäänmurtajien keskuksen.
Jos presidentti Trump pyrkii näkemään nyt hyväksytyn lakiesityksen rahoittaman uuden jäänmurtajan käyttöönoton ennen nykyisen virkakautensa päättymistä, hän todennäköisesti ajaa sekä kotimaassa että ulkomailla rakennettujen alusten yhdistelmää, vaikka jälkimmäinen edellyttääkin presidentin myöntämää poikkeuslupaa.
Kanadan rannikkovartiosto on tilannut 2,2 mrd euron kiinteähintaisella kaupalla Davielta Polar Max jäänmurtajan, jonka rungon ja raskaan esivarustelun hoitaa Helsingin Telakka. Myös senkin käyttöönoton on ilmoitettu tapahtuvan 2030. Sespanin telakka Vancouverissa puolestaan rakentaa Kanadan toisen uuden raskaan murtajan ja sen on ilmoitettu valmistuvan 2032.
Teksti Mikko Niini
