Suomen Laivameklarit ry:n järjestämässä Call The Agent -seminaarissa merilogistiikan parissa toimivat saivat ajankohtaista tietoa Itämeren alueen riskeistä.
– Toimialan edunvalvojana haluamme tuoda merilogistiikan toimitusketjuun kohdistuvat riskit ja haavoittuvuudet mukaan huoltovarmuutta koskevaan keskusteluun. Painotamme erityisesti keinoja, joilla asioihin voi varautua, sanoi Suomen Laivameklarit ry:n (Shipbrokers Finland) toiminnanjohtaja Sari Turkkila.
Laivameklareiden hallituksen puheenjohtaja Tomi Raution mukaan noin 70 % Suomen merirahdista kulkee ulkomaisilla aluksilla, joita satamassa edustaa suomalainen agentti.
– Jäsenyrityksemme ovat Suomessa toimivia ulkomaisia varustamoja, laivameklareita, agentteja ja satamaoperaattoreita. Nämä yritykset vastaavat päivittäisen toimitusketjun sujuvuudesta. Edustamallamme yritysryhmällä on merkittävä rooli maamme huoltovarmuuden takaamisessa. Olemmekin nostaneet huoltovarmuuden turvaamisen myös yhdistyksen strategiaan, Rautio toteaa.
Riskeistä puhuttaessa hän mainitsee Suomenlahden varjolaivaston ohella GNSS-häirinnän, jolla on suora vaikutus alusten navigointiin.
– Häirintä on tätä päivää ja siitä varoittelemme varustamoita.
Rautio toteaa hieman synkästi, että ”onnettomuus odottaa valitettavasti toteutumistaan Suomenlahdella” ja se on tehnyt toimintaympäristöstä jännitteisemmän.
– En olisi niinkään huolissani Suomen satamissa olevista aluksista. Viranomaisvalvonta kyllä toimii ja pysäyttää epäilyttävät alukset ennen niiden satamaan pääsyä, Rautio huomauttaa.
Turvallisuusselvitykset agendalla
Raution mukaan uusi tekijä satamatoiminnoissa ovat tarkentuneet turvallisuusselvitykset henkilöille, joilla on pääsy kriittiseen infraan tai tietoon.
– Sen implementointi aiheuttaa omat haasteensa, mutta sillä saadaan kitkettyä esimerkiksi järjestäytynyttä rikollisuutta. Toinen varsin merkittävä muutos on tullut digitalisaation myötä. Jos ennen koronaa käytiin 80 % aluksista laivan päällä satamassa, nyt luku on 20 prosentin luokkaa, hän sanoo.
Puhuttaessa merenkulun huoltovarmuudesta Suomessa, ei voida sivuuttaa talvimerenkulkua.
– Etenkin Perämerellä aluskoon kasvu, alusten alentuneet konetehot ja sen myötä heikompi kyky liikkua jäissä ovat haastava yhtälö. Toivon, että jäänmurtokaluston uusiminen etenee aikataulussaan.
Hän muistuttaa, että vaikka nykyinen avustuskapasiteetti on vielä riittävällä tasolla, varustamojen varautuminen talviolosuhteisiin ei aina sitä ole.
2020-luku muutti suunnan Itämerellä
Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen nosti seminaarissa odotetusti esiin Eagle S – laivan tapauksen.
– 2020-luvulla huomattavasti lisääntyneet Itämeren infraan kohdistuneet poikkeustilanteet eivät ole sattumaa, Sonninen huomautti.
– Syksyn 2023 ja alkukevään 2024 aikana Suomenlahdella on tapahtunut kolme tietoliikenteen merikaapeleihin vaikuttanutta tapausta, joissa on vaurioitunut yhteensä kuusi Suomessa rantautuvaa tietoliikennekaapelia.
Sonninen sanoo, että Helsingin käräjäoikeuden tuore tulkinta siitä, ettei sillä ole toimivaltaa Eagle S -tapauksessa, ei muuta viranomaisten omaa toimintaa. Hän muistuttaa Genuine link -vaatimuksesta, jonka mukaan aluksella tulee olla todellinen yhteys lipun myöntäneeseen valtioon.
– Genuine link on tosiasioihin perustuva vaatimus, jonka tarkoitus on taata tehokas lipunvalvonta. Haasteita tuovat väärät tai petolliset alusrekisterit, lippujen väärinkäyttö tai puuttuminen sekä turvallisuutta heikentävät varjolaivastot, Sonninen lisäsi.
Seminaarissa puheenvuoronsa saivat Traficomin ohella keskeiset turvallisuus- ja huoltovarmuustahot kuten Huoltovarmuuskeskus, Rajavartiolaitos ja Finnpilot.
Yritysten näkökulmaa keskusteluun toivat kuljetuksen ja huolinnan suuroperaattori DSV, kahvintuottaja Paulig sekä Wallenius Sol -varustamo. Niin ikään toimitusketjun riskejä, kuten kansainvälisen merikuljetuksen lukuisia ’kuristuspisteitä’, arvioi apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulusta.
Nemo korvaa Portnetin
Tullin puheenvuorossa asiantuntija Sarianna Petrell muistutti uuden NEMO-järjestelmän korvaavan alusten tällä hetkellä satamailmoituksiin käyttämän Portnet -sovelluksen vuoden 2026 aikana.
NEMO liittyy EU-asetukseen (2019/1239), jonka myötä kunkin EU-jäsenvaltion on perustettava palvelu, joka kerää yhden ilmoittamisen periaatteella satamakäyntien lakisääteiset ilmoitukset yhteen EU-tasolla harmonisoituun tiedonhallintajärjestelmään.
Suomessa tämä järjestelmä on Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO. Ilmoitustietoja uusiokäytetään kansallisten tiedonhallintajärjestelmien välillä kierrättämällä niitä EU:n SafeSeaNet-järjestelmän ja Tullin järjestelmän kautta. Kansalliset järjestelmät tulee lisäksi integroida EMSA:n tietokantoihin.
Paneelikeskustelu nosti esiin uhkakuvia
Suomen Laivameklarit ry:n kunniajäsen Jouni Ahrela toimi moderaattorina tilaisuuden päättäneessä ja myös yleisössä suurta mielenkiintoa herättäneessä paneelissa.
Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksikön päällikkö, komentaja Mikko Hirvi painotti hybridiuhkien todellisuutta tämän päivän turvallisuusympäristössä.
– Riskit alkavat pikkuhiljaa kumuloitua Itämerellä, Hirvi totesi painokkaasti.
Siinä missä verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori huoltovarmuuskeskuksesta peräänkuulutti kansainvälistä yhteistyötä riskien hallitsemiseksi, Oulun sataman tj. Marko Mykkänen kaipaili EU-raideleveyttä ainakin pohjoiseen Suomeen.
– Jäänmurto on hyvin kriittinen toiminto, joka ei kestäisi kapasiteetin alentumista esimerkiksi jonkinlaisen vahingon seurauksena. Mitkä sitten ovat korvaavia toimia? Ainakin Rovaniemelle, Ouluun ja Raaheen olisi saatava yhtenäinen EU-raideleveys, Mykkänen huomautti.
Osaaminen ja sen siirtyminen eteenpäin nousi esiin useassakin seminaarin puheenvuorossa. Finnpilot Pilotage Oy:n operatiivinen johtaja Aki Marjasvaara muistutti osaamisen jatkuvuuden olevan ikäpoistuman myötä heidänkin toimialallaan varsin kriittinen.
– 60-luvulla syntyneiden merkitys Suomen merenkululle on vielä huomattavan suuri.
Lisäksi panelisteja puhuttivat ainakin ulkomaalaisten merimiesten suuri osuus suhteessa huoltovarmuuteen, valmiuslain uudistus, tekoäly ja droonit.
Ensi vuonna Call The Agent -tapahtuma järjestetään suunnitelmien mukaan jälleen lokakuussa.
Teksti Mikko Laitinen
