Finnsteve esitteli 8.10. tapausesimerkin vuotavan VAK-kontin käsittelystä toimintamallilla ”Pysäytä, evakuoi, tiedota”.
Yhteyshenkilönä toimii Mikko Kangas. Koosteen tapahtumasta teki Sari Turkkila.
Päivän harjoitus alkaa kokoustilasta, johon vastuuhenkilöt ovat kokoontuneet. Mikko Kangas käy läpi harjoituksen tarinan: Ahtaaja soittaa: ”Pönttö vuotaa” – ja jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Vastaus löytyy varsin nopeasti: pysäytetään työt, evakuoidaan ihmiset ja tiedotetaan laivalle.
Avainhenkilöt ovat saaneet eteensä printattuna intrassa olevan lomakkeen, mikä helpottaa asian käsittelyä. Lomakkeessa on ”askel-askeleelta” -malli, jota seuraamalla kaikki tarpeellinen tulee tehtyä.
”Saisiko tämän isommalla fontilla”, kuuluu kysymys. Aika aiheestakin, sillä hyvin valaistussa kokoustilassakin lomaketta on hankala lukea, saati sitten ulkona hämärässä oikeassa tilanteessa.
”Vaarallisen aineen vuototilanteen toimintaohje ja tapahtumaloki” ohjaa harjoitusta. Seuraavaksi tulee selvittää, mistä aineesta on kyse eli mikä on IMDG-luokka, UN-numero ja aineen määrä. Tässä auttavat yrityksen ja sataman järjestelmät sekä Traficomin VAK-haku, joista selviää, että harjoituksen aine on tärpättiä. Keskustelussa todetaan, että pelastuslaitokselle tulee ilmoittaa aina, kun kyse on VAK-kuljetuksesta.
Tärkeintä on tiedonkulku tilanteesta omalle henkilöstölle, satamalle, varustamolle ja muille satamaoperaattoreille. Sataman Port Info opastaa Pelastuslaitoksen hälytysajoneuvot vaara-alueelle. Kaikki toimet, joita tehdään, tulisi myös muistaa kirjata. Vaaratilanteista raportoidaan heti asiakkaalle. Keskustelussa todetaan, että sataman alueella olevien ahtaajien tavoittaminen on haaste. Sisätiloissa voidaan käyttää näyttöjä, mutta ulkoalueen viestintää tulee miettiä.
Sitten päästään tosi toimiin! VAK-kontti tulee nostaa erilliseen ”altaaseen”, jotta vuotava aine eli harjoituksessa tärpätti ei leviä. Allas on kapea kaukalo, joten onkin jännä nähdä, miten tämä projekti onnistuu.
Altaan punainen kansi nostetaan ensin pois, jotta tärpättiä vuotava kontti voidaan laittaa altaaseen.
No niin, siinä se kansi menee! Harjoituksen kannalta on hyvä, että paikan päällä on runsaasti ahtaajia, jotka näkevät toimenpiteet käytännössä.
Nyt harjoituksen vuotava kontti on konttilukin kyydissä ja altaan päällä. Seuraavaksi se tulee saada turvallisesti aseteltua altaaseen.
No kas, sinnehän se sujahti! Ei voi kuin ihailla ammattilaisen työtä.
Aika tarkkaa työtä, montaa senttiä ei ole varaa lipsua. Hieno homma.
Tässä vaiheessa oikeassa tilanteessa Pelastuslaitos hoitaa omat tehtävänsä ja sen mukaan mistä aineesta on kyse, se tehdään vaarattomaksi. Altaassa oleva kontti voidaan myös turvallisesti nyt siirtää muualle sataman alueella.
Koska kyse oli harjoituksesta, leikisti vuotava kontti nostetaan pois altaasta ja altaan kansi laitetaan uudelleen kiinni. Siinä onkin toinen asetteluharjoitus!
Ja kansikin loksahtaa paikoilleen. Harjoituksesta tehdään raportti ja havainnot jaetaan vastuuhenkilöille. On tärkeää myös, että mukana olleet jakavat tietoa näkemästään muille ahtaajille.
Avaa ja tallenna materiaali pdf-muodossa.
