12.10.2018

Merenkulkua sitovat globaalit päästörajoitukset

Merenkulkuala on jo vuosia panostanut vastuullisuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Suomalainen varustamoelinkeino on ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Nesteytetty maakaasu (LNG), tuuli, sähkö ja jätteestä valmistettavat biopolttoaineet ovat jo käytössä, eivät pelkästään suunnitelmissa.

EU-maat pääsivät sopuun uusien autojen päästörajoista. Uusille henkilö- ja pakettiautoille sovittu hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite on 15 prosenttia vuodelle 2025. Vuoteen 2030 mennessä vastaava tavoite henkilöautoille on 35 prosenttia ja pakettiautoille 30 prosenttia. Tieliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on Euroopassa yli 70 prosenttia ja se vastaa suurimmasta osasta ilmansaasteita (LVM, 2016). Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteestä.

Mediassa on kirjoitettu, että merenkulkuun ei kohdistuisi päästöleikkauksia. Tämä ei pidä paikkansa.

Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on jo vuosia ollut merenkulun päästöjen vähentäminen ja alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. IMO päätti myös, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Globaali päästömittausvelvoite astuu voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.

Pohjois-Euroopan alueella on merenkulun rikkipäästöt on vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan. IMO päätti vuonna 2008 Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin 0,1 prosentin rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen. Jo vuonna 2010 voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi säänteli 0,1 prosentin rikkirajan satamassa oloaikana. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse, noin 2,5 prosenttia päästöistä aiheutuu merenkulusta. Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde IMO GHG second study).

Suomalainen varustamoelinkeino on ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Nesteytetty maakaasu (LNG), tuuli, sähkö ja jätteestä valmistettavat biopolttoaineet ovat jo käytössä, eivät pelkästään suunnitelmissa.

 

Tiina Tuurnala

toimitusjohtaja, Suomen Varustamot

Jaa artikkeli
Stena Banneri