Suomen hallitus teki maaliskuussa historiallisen päätöksen valmiuslain käyttöönotosta. Rajaliikennettä alettiin rajoittaa ja EU:n sisärajavalvonta palautettiin kaksi päivää valmiuslain käyttöönoton jälkeen.
Koronatilanne, rajojen sulkeminen ja liikenneyhteyksien katkeaminen ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen paljon merenkulkuun ja varustamojen toimintaan. Suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet matkustajaliikenteeseen, joka pysähtyi lähes kokonaan pandemian ja matkustusrajoitusten johdosta. Heinäkuussa oli nähtävissä pienoista palautumista, mutta elokuun loppupuolella jo varattuja matkoja alettiin perua ja vapaa-ajan matkustus pysähtyi uudestaan lähes kokonaan.
Pandemia on vaikuttanut myös rahtiliikenteessä toimitusketjujen hidastumisena, tavaravirtojen uudelleen suuntautumisena sekä kysynnän hiipumisena. Ulkomaanliikenteen merikuljetukset laskivat kesällä noin 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, jonka jälkeen kuljetusten määrä on lähtenyt asteittain palautumaan. Epidemian rajoittamiseen liittyvät toimet ja vaikeudet miehistön vaihdoissa ovat aiheuttaneet epävarmuutta rahtiliikenteeseen ympäri maailmaa. Miehistöjen vaihdon tilanne on maailmanlaajuisesti vielä tälläkin hetkellä hyvin vaikea puuttuvien lentoyhteyksien, karanteenimääräysten ja viisumien saantiin liittyvien ongelmien johdosta.
Tavarakuljetusten jatkuvuus on ollut sekä Suomen hallituksen että Euroopan Komission prioriteettina. Maaliskuussa Euroopan Komissio julkaisi ohjeistuksen tavaraliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Suomen hallitus ja viranomaiset ovat lisäksi pyrkineet helpottamaan varustamojen tilannetta määräaikaisilla tukitoimenpiteillä ja poikkeuslainsäädännöllä tuoden joustoa mm. pätevyystodistuksiin ja alusten tarkastuksiin.
Pandemian aikana elinkeinon yhteistyö eri virastojen ja ministeriöiden sekä muiden sidosryhmien kanssa on tiivistynyt entisestään. Myös kansainvälinen yhteistyö on jatkunut hyvin aktiivisena. Vesikuljetuspooli on kerännyt ja jakanut tilannekuvaa huoltovarmuuskeskukselle, valtioneuvostolle ja alan toimijoille.
Päästövähennystoimenpiteet etenevät pandemiasta huolimatta
Maailmanlaajuisen pandemian johdosta kokouksia ja tapahtumia peruttiin joka puolella maailmaa. IMO:n tavoitteena oli linjata huhtikuussa lyhyen aikavälin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteistä, mutta meriympäristönsuojelukomitea MEPC:n kokous peruttiin, kuten myös muut suunnitellut IMO:n kokoukset. Pandemian jatkuessa IMO:n ympäristönsuojelukomitean MEPC 75 kokous pidettiin virtuaalikokouksena marraskuussa. Kokouksessa päätettiin lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla kansainvälisen merenkulun hiilidioksidipäästöjä vähennetään IMO:n kasvihuonekaasustrategian mukaisesti. Uudet toimenpiteet ovat yhdistelmä teknisiä ja operatiivisia menetelmiä alusten hiili-intensiteetin vähentämiseksi.
Euroopan Unioni vahvistaa rooliaan merenkulun sääntelyssä
Euroopan parlamentti hyväksyi selkeällä äänten enemmistöllä syyskuussa ympäristövaliokunnan esittämän laajan muutospaketin MRV-asetukseen. Yksi merkittävimmistä hyväksytyistä ehdotuksista on EU päästökaupan laajentaminen merenkulkuun vuoden 2022 alusta alkaen. Myös komissiolla on vahva tahtotila merenkulun sisällyttämisestä päästökauppaan. Komissio on käynnistänyt koko EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan revision ja sen yhteydessä käsitellään myös merenkulun sisällyttämistä järjestelmään. Komissiolta odotetaan lainsäädäntöesitystä päästökaupan uudistuksesta Green Deal-aikataulun mukaisesti kesäkuussa 2021.
Suomen Varustamot ry:n ja useiden muiden sidosryhmien näkemys on, että alueellinen päästökauppa ei ole lähimerenkulusta riippuvaiselle Suomelle hyvä ratkaisu vaan markkinaehtoisen järjestelmän tulisi olla globaali. Mikäli EU päästökauppa kuitenkin tulee, tulisi sen huomioida muun muassa talvimerenkulun vaatimukset ja vaikutukset. Varustamojen globaali kattojärjestö ICS:n ja eurooppalaisen kattojärjestö ECSA:n tilaama tutkimus Euroopan laajuisen päästökaupan vaikutuksista tukee alan näkemystä alueellisen päästökaupan ongelmallisuudesta.
Kansallinen fossiilittoman liikenteen tiekartta on valmistunut
Kansallinen fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistui syksyllä. Valtioneuvoston periaatepäätös meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Periaatepäätös sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia päästöjen vähentämiseksi. Mukana on muun muassa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohdentaminen uusien merenkulun polttoaineiden kehitystyöhön, maasähkön verotuksen siirtäminen alimpaan veroluokkaan sekä ympäristöinnovaatiotuki alusinvestointeihin.
Yhdessä kohti tulevaa
Varustamojen, meriteollisuuden ja satamien meriklusteriyhteistyö on jatkunut tiiviinä. Yhteistyön ytimessä on merenkulun ja meriklusterin näkyvyyden ja vaikuttavuuden parantaminen. Alkuvuodesta järjestettiin Meriakatemia kansanedustajille ja keskeisille virkamiehille. Fairway Forward – yhteistyö ruotsalaisten kanssa jatkui Best practices and think tank – webinaarin muodossa virtuaalisesti. Kansainvälinen Breaking Waves –verkkokonferenssi keräsi osallistujia yli kymmenestä Euroopan maasta.
Vuosi 2020 on ollut haasteellinen vuosi. Toivottavasti rokotteiden myötä pääsemme jo keväällä elämään normaalia elämää – tapaamaan ihmisiä, viettämään aikaa yhdessä ja matkustamaan. Vuosi 2021 on toivoa täynnä.
Tiina Tuurnala
toimitusjohtaja, Suomen Varustamot
