08.03.2020

Naisten kohtaavat merenkulussa vielä ennakkoluuloja, mutta heitä myös arvostetaan

Naiset kohtaavat urakehityksessään vielä esteitä ja ennakkoluuloja merenkulussa, mutta varsinkin johtajarooleissa heidän osaamistaan tunnutaan arvostettavan. Naisten pieni osuus merenkulkijoista kuitenkin vaikeuttaa työympäristöjen monimuotoistumista.

Merenkulussa työskentelevistä ihmisistä vain pieni osa on naisia, ja päällystö- ja johtajarooleissa heitä on vielä vähemmän. Tein pro gradu-tutkimukseni sukupuoli- ja johtajarooleista merenkulussa Suomessa ja haastattelin johtajina toimivia naisia heidän kokemuksistaan miesvaltaisella alalla. Johtajaroolit merenkulussa, niin laivalla kuin toimistolla, ovat perinteisesti maskuliinisia, heijastaen laivan fyysiseen tekemiseen keskittyvää työympäristöä. Naiset saattavatkin näiden maskuliinisten roolien takia kohdata urallaan miesvaltaisilla aloilla helposti ennakkoluuloja ja vaikeuksia nousta johtaja-asemaan. Haastattelemani naiset kertoivat kohdanneensa merenkulussa haasteita urallaan, mutta totesivat kuitenkin, että naisena Suomessa merenkulun sektorilla on jopa ”helppoa ja mukavaa” työskennellä.

”Haastateltavani tunnistivat kuitenkin tilanteita, joissa naisten on tarvinnut pystyä näyttämään kyvykkyytensä ennen kuin ovat saanet osakseen arvostusta.”

Naisena miesvaltaisessa joukossa pystyi helposti erottautumaan joukosta, ja jättämään positiivisen mielikuvan. Viime vuosina myös naisia on noussut enemmän tärkeisiin rooleihin Suomen meriklusterissa, mikä toimii positiivisena merkkinä alan monimuotoisuuden lisääntymisestä.

Naiset merenkulun ammateissa vielä vähissä

Tilastojen mukaan naisten osuus merenkulkijoista on kansainvälisesti vain noin kaksi prosenttia. Merenkulkuun liittyvissä toimistotöissä kansainvälisesti keskitason johtajina on noin 7 prosenttia naisia, ja heidän osuutensa laskee alle prosenttiin noustessa yritysten korkeimmille tasoille. Suomessa naiset tekevät merellä työtunneista noin 25-30 prosenttia, mutta suurin osa tekee työtään matkustaja-aluksilla, usein hotelli- tai ravintolapuolella. Lisäksi päällystön jäsenistä vain harva on nainen. Naisten tekemien työtuntien määrä ei myöskään ole noussut viime vuosien aikana, vaikka yleisesti tasa-arvossa on tapahtunut kehitystä. Naiset myös saattavat jättää merenkulun uran taakseen noin kolmekymmenen vuoden iässä perustaakseen perheen. Kuitenkin saadaksemme enemmän osaavaa työvoimaa alalle, on tärkeää, että merenkulun houkuttelevuutta lisätään myös naisten keskuudessa.

Esteitä, jotka toivottavasti poistuvat

Naiset kohtaavat siis ennakkoluuloja ja esteitä urallaan, ja varsinkin harjoittelutilanteissa negatiiviset kokemukset saattavat aiheuttaa poistumisen alalta. Naisia laivalla varsinkin uusina työntekijöinä saatetaan testata esimerkiksi jättämällä tekemään raskaita töitä yksin. Miehetkin joutuvat kohtaamaan testaamista, mutta heidän kyvykkyyteensä kohdistuu yleisesti vähemmän ennakkoluuloja. Naiset voivat kohdata myös miesvaltaisessa työympäristössä seksuaalista häirintää. Tutkimuksessani haastattelemieni naisten mukaan tätä ei nähty alan ongelmana ainakaan Suomessa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa viime vuosina on noussut esiin paljon naisten tarinoita näistä ahdistavista tilanteista. Yksittäisiin tapauksiin haastateltavani olivat kuitenkin törmänneet, niin laivan päällä kuin maissakin työympäristössä.

Merenkulku monipuolistuu ja muuttuu digitalisaation ja automaation kautta, muuttaen näkemyksiä merenkulun ammateista. Perusteettomien ennakkoluulojen ja tarpeettomien esteiden poistaminen naisten tieltä heidän uraltaan merenkulussa luo enemmän mahdollisuuksia naisille näyttää kyvykkyytensä ja nousta johtajarooleihin. Tämä toivottavasti tekee alasta houkuttelevamman kaikille, mutta erityisesti naisille, luoden myös monimuotoisempia työyhteisöjä, joissa monipuolinen johtajuus ja naisten tuomat erilaiset näkökannat voivat tuoda miesvaltaisille aloille positiivisia vaikutuksia.

Työni on luettavissa kokonaisuutenaan osoitteessa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/42382

Leena Vedenpää

Kirjoittaja on tehnyt laajan uran meriteollisuudessa, aina laivasuunnittelusta tuotantoon. Leena on koulutukseltaan laivanrakennuksen DI, ja valmistui hiljakkoin myös kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Hän on myös WISTA Finland ry:n puheenjohtaja, ja on valmis auttamaan meriklusterin yrityksiä työyhteisön monimuotoisuuteen liittyvissä haasteissa.

Jaa artikkeli