Toimintojen kehittäminen nykyisissä satamaosissa on Sataman kannalta paras vaihtoehto. Laivaliikenteen matkustajamäärät kehittyvät vaihtoehdossa suotuisimmin. Tässä niin sanotussa perusskenaariossa liikenteen hinnoittelulla laivaliikenteen kasvu ohjattaisiin Vuosaareen. Vaihtoehdon haasteena on kuitenkin, että liikenneongelmat keskusta-alueella jatkuisivat.
Helsinki kasvaa muiden pohjoismaiden metropolien rinnalla. Kaksi muuta skenaariota valaisevatkin kehityskulkua, jossa keskustan satama-alueita vapautetaan kaupungin kasvuun.
Länsisatamavaihtoehdossa Katajanokan tai Eteläsataman laivaliikenteestä pääosa keskitettäisiin Länsisatamaan. Vaihtoehto edellyttäisi noin 180 miljoonan euron maanalaisen Satamaväylän rakentamista Jätkäsaaresta Länsiväylälle. Satamalla on periaatteellinen valmius toteuttaa uusi yhteys, joka siirtäisi satamaan suuntautuvan henkilöauto- ja raskaan liikenteen pois katukuvasta.
Länsisatamavaihtoehto on Satamalle ja kaupungille realistinen vaihtoehto, vaikka sen arvioidaankin vähentävän matkustajaliikennettä kuudella prosentilla. Sen etuja ovat muun muassa liikenteen sujuvuuden parantuminen keskusta-alueella ja kaupungille vapautuvat mahdollisuudet Eteläsataman alueen laajempaan kehittämiseen.
Kaikkein hankalimmaksi vaihtoehdoksi selvityksessä osoittautui Vuosaariskenaario, jossa Tallinnaan kulkeva matkustaja- ja rahtiliikenne keskitettäisiin Vuosaareen. Kun laivamatka pidentyisi eivätkä matkustajat pääsisi enää suoraan keskustaan, matkustajamäärät laskisivat arvioiden mukaan 20 prosenttia. Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupungin vetovoiman vähentyminen olisi myrkkyä matkailulle, yhteisille työmarkkinoille ja yritysten elinvoimalle.
Vuosaareen tulisi rakentaa vastaava matkustajasatama, jollainen on juuri rakennettu Jätkäsaareen. Kaikkiaan matkustajasataman rakentaminen Vuosaareen edellyttäisi noin 700 miljoonan euron lisäkustannuksia. Laivamatkustajien pääsy Vuosaaresta keskustaan edellyttäisi kaupungilta yli 200 miljoonan euron metroinvestointia.
Vuosaarivaihtoehto osoittautuikin kaikkein riskialtteimmaksi vaihtoehdoksi. Suurimmista investoinneista huolimatta matkustajamäärät jäisivät kaikkein alhaisimmaksi ja se aiheuttaisi suurimmat päästöt. Pidempi laivareitti lisäisi laivaliikenteen päästöjä 8-25 prosentilla. Sataman laajentamisen toteutumisesta Natura-alueen läheisyydessä ei olisi takeita ja päätöksenteko lykkääntyisi vaikeiden lupaprosessien myötä joka tapauksessa 2040-luvulle.
Satamatoimintojen sijoittumispäätöksillä on suuri valtakunnallinen merkitys ja vaikutus kykyyn tuottaa hyvinvointia Helsingin alueelle. Sataman työllistävä vaikutus on yhteensä 25 000 henkilöä ja satamatoiminnan kunnallisverokertymä on yli 110 miljoonaa euroa. Laivamatkustajien tuoma tulo pk-seudulle on 700 Meur vuodessa.
Kaupungin päättäjille piirtyy skenaariotyön lopputuloksena kaksi selvää tulevaisuusvaihtoehtoa: 1. laivaliikenne jatketaan nykyisten satamaosien kautta tai 2. pääosa Tallinnan liikenteestä keskitetään Jätkäsaareen. Helsingin kaupungin päätöksentekijöillä on taas kerran paljon vastuuta.
Blogi on julkaistu aiemmin Helsingin Sataman verkkolehdessä.
Lisää aiheesta:
Skenaariotyö Helsingin satamien toimintojen sijoittumisen vaikutuksista valmistui
Ville Haapasaari
Toimitusjohtaja
Helsingin Satama Oy
