Suomessa halutaan olla edelläkävijä. Liikenteen digitalisaation, automaation, kokeilukulttuurin ja muutoksen mahdollistamisen edelläkävijyyttä korostetaan kaikissa merenkulun seminaareissa. Hyvää sanomaa toisilleen julistavat virkamiehet, tutkijat, konsultit ja lobbarit sekä palveluntarjoajat.
On toki tärkeää, että valtiovalta on kehityksen puolella eikä sitä vastaan. Näillä foorumeilla ei yleensä kuitenkaan ole selkeää käsitystä merenkulun toimitusketjun toiminnasta. Merenkulun yritykset puuttuvat tai ovat edustettuina korkeintaan lobbareiden välityksellä. Ilman yrityksiä ei ”Suomen Alibabaa” kuitenkaan perusteta.
Merenkulun lobbarit puhuvat meriklusterin merkityksestä ja digin tärkeydestä, mutta ajautuvat usein vain menneiden menestysten muisteluun ja vanhan kertaamiseen. Uuden ajattelun rakentamiseen tarvitaan aitoa yhteistyötä, jossa kaikki osapuolet ovat mukana.
Satamat edistävät digitalisaatiota omien tarpeidensa mukaisilla projekteilla, jotka ovat liiketoimintalähtöisiä, mutta vielä satamakohtaisia. Satama onkin luonnollinen ekosysteemi, jossa digitaalisuuden kehitysalusta ja kaikki toimijat ovat jo valmiiksi läsnä. Siellä on mahdollista luoda palvelutuotteita, jotka voidaan monistaa mihin tahansa satamaan.
Suomen merikuljetukset ovat ulkomaisten alusten kuljetuskapasiteetin varassa. Ilman niitä ei vienti vedä tai kontti kulje. Satama on liikenteen solmukohta, jossa käynti tulee hoitua jouhevasti ja viivytyksettä. Koko toimitusketjun palveluntarjoajien tulee siellä pelata saumattomasti yhteen. Tiedonkulun sujuvuus ja yhteistyö ratkaisee.
Merenkulun toimitusketjun arvokkain asia on tieto.
Tämän tiedon hallitsijoita ja osaajia ovat Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten osalta Suomessa toimivat laivameklarit ja agentit.
Globaalit konttitoimijat haluavat leikata byrokratiaa ja lisätä läpinäkyvyyttä. Konttibisneksessä aika on kypsä siihen, että asiakkaille luodaan yhdessä parempaa palvelua uusien järjestelmien avulla.
Kuinkas meillä?
Sari Turkkila
Toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklariliitto
www.shipbrokers.fi
