Satavuotta sitten, huhtikuussa ilmestyneen Laivastolehden pääartikkelissa kuvataan Laivastoyhdistyksen perustamista 28.4.1926. Tänä vuonna täsmällee samana päivänä nykyisin Meriliiton nimellä toimiva yhdistys juhli 100 vuotista toimintaansa Helsingin Pörssitalossa pidetyssä seminaarissa ja illallisella.
Suomen Laivastoyhdistys.
Viime syksynä laivastoyhdistyksen perustamiseksi pidetyn kansalaiskokouksen asettaman toimikunnan kutsusta kokoontui lauantaina, huhtikuun 24 :nä Pörssisaliin asianharrastajia pääkaupungista ja maaseudulta yhdistyksen perustavaan kokoukseen.
Väliaikaisen toimikunnan puheenjohtajan, johtaja Otto Engb. Jaatisen lausuttua kokoukseen saapuneet tervetulleiksi, valittiin perustavan kokouksen puheenjohtajaksi tohtori Almar Harlin Kuopiosta.
Väliaikaisen toimikunnan laatima sääntöehdotus tarkistettiin ja hyväksyttiin muutamin muutoksin.
Hyväksyttyjen sääntöjen mukaan on yhdistyksen nimenä Suomen Laivastoyhdistys Finlands Flottförening ja on sen tarkoituksena herättää, vaalia ja tehostaa kansassamme tietoisuutta sotalaivaston merkityksestä kansallisen itsenäisyytemme ja riippumattomuutemme välttämättömänä suojana ja puolustajana sekä herättää harrastusta kotimaiseen kauppalaivastoon ja kotimaisen merenkulun kehittämiseen.
Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi työskentelee yhdistys erikoisen aikakauslehden, sota- ja kauppalaivastoa käsittävien julkaisujen, esitelmien ja muitten herättävien tilaisuuksien avulla. Sitäpaitsi kuuluu yhdistyksen ohjelmaan järjestää retkeilyjä, joiden kautta herätetään harrastusta puolustuslaivastoon.
Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan ja sijaitsee sen keskushallinto Helsingissä. Sitäpaitsi on yhdistyksellä oikeus perustaa paikallisia yhdistyksiä.
Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen johtokunnan hyväksymä kuusitoista vuotta täyttänyt Suomen mies ja nainen. Hallintoneuvoston ehdotuksesta voi yhdistys kutsua kunniajäsenikseen henkilöitä, jotka joko toiminnallaan tai muuten ovat osoittaneet erikoista harrastusta yhdistyksen toimintaa kohtaan taikka työskennelleet sen tehtävää tarkoittavien päämäärien hyväksi.
Yhdistyksen muut jäsenet jaetaan perustaviin, varsinaisiin ja vuosijäseniin.
Perustavaksi jäseneksi kutsuu johtokunta henkilön tai järjestön, joka kerta kaikkiaan on suorittanut vähintään viidentuhannen markan suuruisen jäsenmaksun.
Vakinaiseksi jäseneksi johtokunta hyväksyy henkilön tai järjestön, joka kerta kaikkiaan on suorittanut vähintään viidensadan markan suuruisen jäsenmaksun.
Vuosijäsenet, jotka johtokunta hyväksyy, suorittavat vähintään 10 markan suuruisen jäsenmaksun vuodessa. Kun vuosijäsenen yhdenjaksoisesti suorittamani jäsenmaksujen summa nousee vähintään kuuteensataan markkaan, siirtyy hän vakinaiseksi jäseneksi.
Yhdistyksen asioita hoitaa viisihenkinen johtokunta hallintoneuvoston valvonnan alaisena.
Hallintoneuvostoon kuuluu 24 jäsentä sekä lisäksi kunkin sellaisen paikallisen yhdistyksen valitsema edustaja, jolla on vähintään 300 jäsentä.
Perustavassa kokouksessa valittiin hallintoneuvoston jäseniksi vapaaherra Gustaf Wrede, kauppaneuvos Lars Krogius, kontra-amiraali G. von Schoultz, varatuomari K. V. Holma, ylijohtaja V. M. J. Viljanen, professori J. j. Mikkola, kapteeniluutnantti Eero Rahola, varatuomari Edward Polon, rehtori Eirik Hornborg ja everstiluutnantti J. W. Lybeck Helsingistä, maaherra Ilmari Helenius ja konsuli J. Palmgren Turusta, maanvilj. Albin Manner ja merikapteeni Albert Kallio Viipurista, vuorineuvos Walter Ahlström Porista, johtaja Jalmari Penttilä Raumalta, kauppaneuvos J. Ollonqvist Vaasasta, johtaja M. Åström Oulusta, kauppaneuvos Raf. Haarla ja insinööri V. Bergström Tampereelta, pankinjohtaja Aimo Hallberg Kotkasta, pankinjohtaja V. Joukahainen Haminasta, tohtori Almar Harlin Kuopiosta, johtaja K. Nissinen Sortavalasta, kauppaneuvos A. Gust. Skogster Hämeenlinnasta, johtaja H. A. Elfving Hangosta, konsuli Edvard Hirmu Kemistä ja pankinjohtaja Hugo Larsson Savonlinnasta.
Tilintarkastajiksi valittiin merenkulkuneuvos Fagerholm ja johtaja Otto Lumme sekä heidän varamiehikseen herrat Marsio ja Granberg.
Muistaen ne suuremmoiset saavutukset, mihin useitten maitten laivastoyhdistykset ripeällä ja tarmokkaalla toiminnallaan ovat päässeet, on meillä täysi syy olettaa ja toivoa, että vastaperustetun Suomen Laivastoyhdistyksen työ on kantava tuleentunutta hedelmää. Iskeytyköön jokaisen suomalaisen tajuntaan se eittämätön tosiasia, että ilman kukoistavaa kotimaista laivanrakennusteollisuutta ja kauppamerenkulkua maamme vaurastuminen on kituvaa ja että ilman vankkaa sotalaivastoa maamme ei voi itsenäisyyttään säilyttää.
Liittykää jäseneksi Suomen Laivastoyhdistykseen.
LUE JA LATAA Laivastolehden numero 4/1926 (pdf)
LUE JA LATAA Laivastolehden numero 3/1926 (pdf)
LUE JA LATAA Laivastolehden numero 2/1926 (pdf)
LUE JA LATAA Laivastolehden numero 1/2026 (pdf)
Lue aiemmin ilmestyneitä artikkeleita aiheesta:
