31.05.2021

Autonomisen meriliikenteen kansainvälisiä pelisääntöjä luotu jo 1960-luvulta alkaen

Autonomisen meriliikenteen kehittyminen on noussut yleiseen tietouteen vasta viime vuosina, mutta kansainvälisiä pelisääntöjä sen mahdollistamiseksi on valmisteltu jo 1960-luvulta alkaen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) mainitsi laivojen automaation ensimmäisen kerran vuonna 1964.

Jo tuolloin automaatio määriteltiin niin, että siinä koneet tai elektroniset ohjauslaitteet säätävät ja ohjaavat omaa suoritustaan kokonaan joko täysin ilman ihmistä tai vain vähällä ihmistyöllä. Avaukseen sisällytettiin erottelu täysin automatisoidun järjestelmän, osittain automatisoidun järjestelmän ja etäohjauksen välillä.

”Vaikka tuolloin ei vielä voitu tietää, millaisia teknisiä ratkaisuja merenkulkualalla kehitetään 50 vuoden aikana, on mielenkiintoista huomata, miten automatisaatioon liittyvää kansainvälistä sääntelyä merenkulun turvallisuuden edistämiseksi työstetään osittain samoista lähtökohdista edelleen”, sanoo One Sea -ekosysteemin johtaja Päivi Haikkola, joka on seurannut autonomiakeskustelua MSC:n Suomen valtuuskunnan asiantuntijajäsenenä yli neljän vuoden ajan.

Toukokuussa meriturvallisuuskomiteassa saatiin valmiiksi nelivuotinen valmistelutyö, jonka pohjalta autonomisen meriliikenteen kansainvälisiä sääntöjä edistetään syksyllä. Suezin kanavan tukkeutumisen kaltaiset tapahtumat, samoin kuin kiinnostus entistä turvallisempaan ja ekologisempaan meriliikenteeseen, on vaikuttanut siihen, että kansainväliset pelisäännöt halutaan kuntoon.

”1960-luvulla meriturvallisuuskomitean työssä mukana olleet olisivat varmaan yllättyneitä siitä, että kansainvälisessä lainsäädännössä on kestänyt niin kauan päästä tähän pisteeseen. Toisaalta he olisivat varmasti myös iloisia, että näissä kysymyksissä on vihdoinkin tapahtunut edistystä”, Haikkola toteaa.

Jäsenvaltioilla on syksyyn asti aikaa esittää omia ehdotuksiaan sääntelytyön pohjaksi.

”Pidämme tärkeänä, että Suomi nähdään yhteistyökykyisenä ja asiantuntevana osapuolena kansainvälisessä valmistelutyössä”, Haikkola sanoo.

Jaa artikkeli
Freja