Johtajien lähtö, uusi strategia ja Meksikonlahden onnettomuudesta koituvat suuret kustannukset leimaavat öljyjätti British Petroleumin uutta strategiaa. Etsintään käytettyjä rahoja on leikattu vuoden 2013 noin 3,5 miljardista dollarista yhteen miljardiin dollariin tänä vuonna.
– Suuri ei ole aina kaunista eikä öljynetsinnän tarvitse muistuttaa tilannetta, jossa luonnon ystävä David Attenborough seisoo vihoviimeisellä rannalla, eräs BP:n sisäpiiriläinen kertoo Reutersille.
BP:n etsintäintoa on hillinnyt raakaöljyn alhaisen hinnan lisäksi Meksikonlahdella sattunut tuhoisa onnettomuus, josta aiheutuu yhtiölle peräti 55 miljardin dollarin kustannukset. Porauslautan tulipalo aiheutti täysimittaisen ympäristökatastrofin, jossa riittää siivottavaa.
Vaikka BP:n tunnetut öljyvarannot näyttävät seuraavien neljän vuoden aikana olevan terveemmässä kunnossa kuin muilla suurilla öljy-yhtiöillä, ovat yhtiön marginaalit muita kapeammat ja tuotantokustannukset korkeammat kuin kilpailijoilla. Tämäkin seikka nostaa kynnystä uusien öljykenttien etsinnöille ja avaamiselle, tutkimustalo Macquarien analyytikot arvelevat.
Viiden alueen strategia
BP:n lähteiden mukaan päjohtaja Bob Dudley on piirustellut viiden alueen pitkän tähtäyksen strategian, jota yhtiö aikoo toteuttaa tästä vuodesta lähtien ja pitkälle 2020-luvulle saakka.
Meksikonlahden katastrofi ja sitä seurannut kenttien myynti ovat vähentäneet BP:n poraustoiminnot kolmasosaan entisestä. Nyt yhtiö aikoo keskittyä Angolan, Azerbaidzhanin, Egyptin, Meksikonlahden ja Pohjanmeren kentille.
Etsinnän nokkamies lähti
BP menetti viime viikolla merkittävän kyvyn, kun öljynetsintöjä johtanut Richard Herbert irtisanoutui yllättäen. Yhtiön öljynetsintä on nyt keskitetty Bernard Looneyn johtoon.
Yhtiötä läheltä seuraavat sanovat Herbertin turhautuneen pilkottuun etsintäbudjettiin. Asiantuntijoiden mielestä miljardin dollarin budjetti riittää tuskin tusinan reiän poraamiseen vaativilla merialueiden mannerjalustoilla.
Richard Herbert työskenteli yhdessä pääjohtajaksi nousseen Bob Dudleyn kanssa muun muassa Venäjällä 2000-luvun alkuvuosina.
Etsintöihin kuluu rutosti rahaa, kuten kilpailija Royal Dutch Shell osoitti Alaskan mannerjalustalla viime vuonna. Yhtiöltä paloi peräti seitsemän miljardia dollaria lopultakin turhiin etsintöihin. BP:llä ei yksinkertaisesti ole varaa näin kalliisiin ja riskipitoisiin operaatioihin.
Riittävät varannot, pula strategioista
BP:n öljyvarannot eivät suinkaan ole kilpailijoihin verrattuna pienet, mutta pitkän tähtäyksen suunnitelmat – tai niiden puute – huolettavat analyytikoita.
BP:n öljyvarantojen suhde nykyiseen tuotantoon ovat 13 vuotta eli öljyalan kolmanneksi korkein, edes venäläisen Rosneftin tuotantoa huomioon ottamatta. BP omistaa viidenneksen Rosneftin tuotannosta.
Exxon Mobilin vastaava suhdeluku on 17 vuotta ja Totalin 13,5 vuotta. BP:n jäljessä tulevat Shell, Eni ja Chevron.
Pääjohtaja Dudleyn mukaan BP:n uudet alueet Niilin länsipuolisessa suistossa ja Pohjanmeren Clair Ridge -kentällä lisäävät tuotantoa 800 000 barrelin verran päivässä vuoteen 2020 mennessä.
Lyhyellä sihdillä tämän pitäisi pitää BP:n tuotannon pitämiseen nykytasolla eli noin kahdessa miljoonassa päiväbarrelissa.
Analyytikoita huolestuttaa silti BP:n uusien kenttien etsintäinnon laantuminen. Korvaavia öljyvarantoja kuvaava rrr (reserves replacement ratio) -tunnusluku putosi viime vuonna 61 prosenttiin vuodesta 2013, jolloin lukema oli 129 prosenttia.
Analyytikoiden mielestä alhainen rrr-luku heijastelee suurten öljy-yhtiöiden haluttomuutta etsiä uusia kenttiä, vallankin raakaöljyn nykyisillä halvoilla hinnoilla.
Huolia riittää kaikkialla
BP ei suinkaan ole ainoa suuri öljy-yhtiö, jolla riittää pohdittavaa monilla alueilla. Brasilian hallinnon korruptio ja Libyan epävarma poliittinen tilanne ovat hidastaneet etsintöjä näissä maissa. Alhainen öljyn hinta puolestaan haittaa Kanadan öljyhiekan täysimittaista hyödyntämistä.
Australiassa ympäristöviranomaiset ovat estäneet BP:ltä pääsyn mantereen eteläpuoleisella merialueella sijaitsevalle Australian Bight -mannerjalustalle.
Vastavetona BP aikoo kaksinkertaistaa Pohjanmeren Culzean -kentän tuotannon.
Macquarien analyytikko Iain Reedin mielestä tämä ei kuitenkaan riitä, ja BP:n tulevaisuuden näkymät pysyvät heikkoina.
– Uusissa hankkeissa BP pääsee omilleen vasta 72 dollarin tynnyrihinnalla, mikä on suurista öljy-yhtiöistä kaikkein heikoin lukema, Reed sanoo.
