Purjehduskielto ja tulojen puute panevat suurimmatkin risteilyvarustamot ahtaalle samalla kun menot kasautuvat ankkurissa olevien armadojen ylläpidosta. Carnival Corporation on kertonut 650 miljoonan dollarin negativiisesta kassavirrasta kuukausittain ja Royal Caribbean polttaa samassa ajassa 250-275 miljoonaa dollaria.
Kustannusten leikkaamiseksi varustamot myyvät omaisuuttaan, ja vieläpä nopeutettuun tahtiin. Carnival on ilmoittanut myyvänsä kuusi risteilyalusta kolmessa kuukaudessa aiemmin ajateltujen parin vuoden sijasta. Merialalla on arvuuteltu sitä, mistä aluksista Carnival aikoo ensin luopua.
Yksi Carnivalin tyttäristä, Costa Cruises ilmoitti hiljattain myyvänsä yhden parhaista aluksistaan, vuonna 1996 rakennetun 75 000 bruttotonnin m/s Costa Victorian eräälle italialaiselle telakalle asuntolakäyttöön. Siksi yllätys olikin suuri, kun pikkukaupunki Piombinon pormestari toivotti tviitissään laivan tervetulleeksi kaupungin satamaan romutettavaksi.
Pormestari Francesco Ferrarin tviitissä on kuvakin, jossa pormestari tervehtii aluksen päällikköä ja sataman johtajaa lisäten, että Costa Victorian romutus tuo Piombinon alueen yrityksille merkittävästi lisää töitä. Piombino on Tyrrhenanmeren rannalla Elban saaren kohdalla sijaitseva 34 000 asukkaan kaupunki, jossa on kyllä pienehkö satama, mutta ei tiettävästi minkäänlaista romutustelakkaa.
Risteilyaluksilla ei käytännössä ole jälkimarkkinoita
Eipä ihme, että Maritime-Executive kirjoittaa pormestarin liipaisinherkän someviestin herättävän kysymyksiä siitä, ollaanko todellakin nyt siinä pisteessä, että näinkin uusia aluksia pitää myydä naulatehtaalle? Ja mitä muita laivoja Carnival aikoo kaupata, ja kenelle?
Tavallisissa oloissa Carnivalin kasvustrategiaan on kuulunut kasvattaa tonnistoa hallitusti ja myydä keskimäärin neljä alusta vuodessa. Päätökset on tehty kylmästi laivan myyntitulojen perusteella eli niin, että heikoimmin menestyneet alukset on kaupattu ensin.
Maailman suurimpana risteilyalan toimijana Carnival Groupilla on ollut sekä kaikkein monipuolisin että vanhin aluskanta. Vaikka aluksia on myyty, ja vain tulosten perusteella, ei Carnival ole viime vuosina myynyt yhtään laivaa romutettavaksi. Eivätkä muutkaan isot varustamot ole tätä tehneet.
Nyt ihmetellään sitäkin, mitä muut suuret varustamot aikovat tehdä. Espanjalaisen Pullmanturin konkurssi ja brittiläisen CMV:n vaikeudet eivät ainakaan helpota käytettyjen risteilyalusten jälkimarkkinoita pienemmille varustamoille. Tällä hetkellä vain kiinalaisilla risteilyvarustamoilla saattaisi olla varaa ostaa laivoja.
Lentokoneet ja öljykriisi koituivat valtamerilaivojen turmaksi
Analyytikot povaavat, että Pullmanturin m/s Monarch ja m/s Sovereign ovat seuraavia kandidaatteja romukauppaan. Myös TUI Groupiin kuuluva brittiläinen Marella Cruises on ilmoittanut siirtävänsä m/s Marella Celebrationin eläkkeelle. Vuonna 1984 valmistunut 33 000 gt:n Marella Celebration on varustamon vanhin ja pienin alus. Markkinoilla äänestetään, että laivan seuraava ja lopullinen päätepiste on jokin aasialainen romuttamo.
Asiantuntijat ovat huolestuneita myös siitä, miten äkillinen romustusinto vaikuttaa romulaivojen ja -metallien hintoihin. Risteilyalukset ovat monimutkaisia rakennelmia, joiden purkaminen vie kauan ja joissa on vähemmän arvokkaita romumetalleja kuin yksinkertaisissa tankkereissa ja bulkkereissa.
Ainoa vertailukohta risteilybisneksiä kulman takana odottavaan kurimukseen löytyy 1970-luvun puolivälistä, jolloin öljykriisi ja matkustajaliikenteen loppuminen valtamerillä ajoivat suuria matkustajavarustamoja vararikkoon. Muun muassa valtameriliikenteen suuret nimet, kuten P&O ja Union-Castle Line katosivat kokonaan kartalta.
