Jarkko Saarimäen mukaan Suomessa on tehty ahkerasti työtä erityisesti IMO:n suuntaan kutsumalla sieltä ihmisiä kylään, aina uutta pääsihteeriä myöten.
– Yritämme varmistaa sen, että aina kun asioista keskustellaan missä tahansa pöydässä, siinä huomioidaan se, että Suomessa satamat oikeasti jäätyvät. Ja että meille on äärimmäisen tärkeätä, että logistinen kilpailukykymme turvataan.
– Siitäkin huolimatta, että me olemme ympäristöasioissa edelläkävijä, on tunnustettava ja tunnistettava ne tosiasiat, joita meidän jää- ja sääolosuhteemme tuovat meidän toiminnallemme esimerkiksi päästönäkökulmasta.
Traficomin pääjohtajaksi viime joulukuussa valittu Jarkko Saarimäelle Traficom oli tuttu työpaikka, jossa hän on ennättänyt työskennellä jo parikymmentä vuotta.
Uudeksi pääjohtajaksi hän siirtyi liikenne- ja viestintäministeriöstä, jossa hän toimi palveluosaston osastopäällikkönä lokakuusta 2022 alkaen. Ennen ministeriötä hän työskenteli Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa Liikennejärjestelmäpalveluiden ylijohtajana vuosina 2020-2022 ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen johtajana vuosina 2016-2019 ja sitä ennen muun muassa kehityspäällikkönä ja apulaisjohtajana Viestintävirastossa.
– Kun tuli mahdollisuus hakea tähän tehtävään, en joutunut miettimään asiaa kovinkaan pitkään. Tehtävä tarjosi mahdollisuuden viedä ylijohtajana käynnistettyjä asioita loppuun.
– On ollut mukavaa päästä takaisin ja tavata vanhoja tuttuja ja tuntuu jo siltä, että jotain asioita on saatu jo eteenpäin. Erityisen tyytyväinen olen tähän meidän organisoitumiseemme, joka alkaa olla jo valmis.
Tavoitteena on luoda selkeät yhteyspisteet, joilla voidaan parantaa asiakkaiden kokemusta Traficomin toiminnasta.
– Kokoamme toimintaa yhteen uusien liikennemuotojohtajien kautta, joita on tulossa merenkulkuun, ilmailuun ja maaliikenteeseen.
Viime viikolla Traficom julkistikin jo uuden merenkulkujohtajan, Sanna Sonnisen, nimityksen.
Merenkulku on keskeinen toimiala Suomessa
Suomi on Euroopasta katsottuna saari ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vain korostaa merenkulun merkitystä Suomelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Kun 96 prosenttia Suomen rahdista kulkee meritse, se ei voi olla vaikuttamatta myös Traficomin toimintaan.
– Merialan merkitys näkyy kaikessa, kun me suunnittelemme toimintaamme ja varaudumme esimerkiksi erilaisiin skenaarioihin Itämerellä. Merenkulun jatkuminen on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa, Saarimäki sanoo.
– Ei ole olemassa kovinkaan realistisia skenaarioita, joiden avulla tuo 96 prosenttia pystyttäisiin siirtämään esimerkiksi kumipyörille tai raiteille siten, että se kulkisi suuntaan tai toiseen lännen kautta Suomeen. Käytämmekin aika paljon energiaa sen varmistamiseen, että kaikissa tilanteissa me pystymme säilyttämään meriyhteyden ja varmistamaan Suomelle huoltovarmuuskriittisen tavaran kulkemisen.
Suomen kyberturvallisuustilanne – pitääkö olla huolissaan?
Tällä hetkellä Suomeen kohdistuu kohonnut kyberturvallisuusuhka johtuen siitä, että verkkorikollisuus lisää koko ajan merkitystään.
– Verkkorikolliset etsivät aktiivisesti keinoja tehdä rahaa erilaisilla kiristyshaittaohjelmilla tai muilla toimenpiteillä, mutta samalla myös valtiollisten toimijoiden uhka kasvaa. Valtiollisilla toimijoilla motiivit voivat olla vähän toisenlaisia, erimerkiksi yhteiskuntarauhan järkyttäminen erilaisilla kyberoperaatioilla osana jotakin laajempaa hybridikampanjaa. Tämän takia olemme kaiken kriittisen toiminnan näkökulmasta aika varautuneita, hän toteaa.
Liikennepuolella ollaan Saarimäen mukaan kohtuullisen onnellisessa tilanteessa.
– Olemme yhdessä toimijoiden kanssa aloittaneet varautumisen erilaisiin kyberuhkiin jo hyvän aikaa sitten. Olemme tehneet erilaisia laaja-alaisia selvityksiä ja harjoituksia, joilla on pyritty varmistamaan, että nämä erilaiset kriittiset komponentit ovat turvassa ja ne pystytään suojaamaan.
– Täytyy kuitenkin tiedostaa se, että 100 prosenttista tietoturvaa ei ole. Hyökkääjälle riittää se, että hän pääsee jotakin kautta sisään yhteen pisteeseen, kun puolustajan pitää pystyä puolustamaan kaikkea. Täytyy olla myös realistinen siinä, että myös merenkulun puolella tulee aina välillä tapahtumaan jonkinlaisia kybertapahtumia. Tärkeintä on, että niihin on valmistauduttu, varauduttu ja niistä pystytään toipumaan mahdollisimman nopeasti.
Alusten pitää pystyä operoimaan myös ilman GPS-signaalia
Merenkulku on Saarimäen mukaan yhtä altis GPS-häiriöille, kuin mikä tahansa muukin toiminta.
– On hyvinkin mahdollista, että GPS-häiriöiden lisääntyminen johtuu Venäjän omasuojasta, jolla se yrittää suojata omia kohteitaan erilaisilta miehittämättömillä ilma-aluksilla tehdyiltä hyökkäyksiltä.
Suojautuminen tehdään häiritsemällä paikannussignaalien toimintaa suojattavassa kohteessa. Radiotaajuuksien ominaispiirre on se, että se häirintä tahtoo levitä tarkoitettua laajemmalle alueelle ja voi heijastua laajasti esimerkiksi juuri Itämeren alueelle.
– Tällä hetkellä nämä häiriöt havaitaan pääosin ylempänä ilmakehässä, mutta siihenkin pitää varautua, että merenkulussa paikannus häiriintyy ja hyvän merimiestaidon merkitys korostuu. Oli kyseessä ammatti- tai siviililiikenne, alusten on pystyttävä operoimaan myös ilman GPS-signaalia. En ainakaan itse uskaltaisi lähteä vesille ilman paikannuskykyä tai käsitystä sijainnista, vain GPS:ään luottaen. Ehkä tämä on hyvä kaikkien vesillä liikkuvien tiedostaa.
– Tältä ei oikein pysty suojautumaan, sillä satelliittien paikannussignaalit ovat niin heikkoja, että ne saa estettyä pienelläkin häiriöllä.
Tiedonkulku on yksi Traficomin kehityskohteista
Merialalla toimivat yritykset toivovat Traficomilta ajankohtaista tietoa esimerkiksi IMO:n kokouksista. Traficomissa tämä onkin tunnistettu yhdeksi kehityskohteeksi ja uuden merenkulkujohtajan myötä tavoitteena on rakentaa hyvä ja toimiva yhteistyö viestinnässä.
– Haluamme tiivistää alan yhteistyötä ja olemme viime vuoden loppupuolella palauttaneet säädösinfot, joita järjestimme aikaisemmin pari kertaa vuodessa. Tulemme jatkamaan niitä säännöllisesti ja kokoamme ihmisiä yhteen.
Säädösinfoista on saatu Saarimäen mukaan hyvää palautetta ja ne ovat yksi tapa jakaa tietoa.
– Voidaan myös avoimesti pohtia niitä keinoja, joilla pystyisimme jakamaan aikaisempaa enemmän tietoa, esimerkiksi IMO:n toiminnasta. Haluamme olla virasto, joka tiedottaa ja kertoo avoimesti asioista. Toki kokouksen jälkeen kuluu aina jonkin verran aikaa oman käsityksemme muodostamiseen, koska asiat ovat usein aika monimutkaisia. Kun meillä on valmiita kantoja ja ymmärrystä asioista, kokoamme tiedot ainakin säädösinfoihin.
– Meillä on myös Traficom-uutiset verkkojulkaisu, joka ilmestyy kuukausittain. Me voisimme siihen ottaa osion, jossa kerrottaisin tämän tyyppisistä asioista.
Suurimmat odotukset kohdistuvat digitalisaatioon
– Elinkeinopolitiikka ei kuulu suoraan Traficomille, mutta se on yksi toimintaa ohjaava tekijä kaikessa meidän ajattelussamme. Olemme parhaillaan päivittämässä strategiaamme, jossa kolmeksi ohjaavaksi periaatteeksi on nousemassa kaikissa valinnoissa sujuvuus, turvallisuus ja kestävyys. Merenkulun sujuvuus, eli logistisen ketjun tehokkuus on aivan elinehto Suomen kannalta, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan ja rajan sulkeutumisen takia.
– Meidän täytyy koko logistisen järjestelmän osalta kaikessa ajattelussamme olla äärimmäisen tarkkoina siinä, että tehokkuus kulkee kaiken keskiössä. Ne ratkaisut, joita me teemme edistävät erityisesti merenkulun toimivuutta ja sujuvuutta, sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, jotka sitä heikentäisivät.
Suurimmat odotukset kohdistuvat Saarimäen mukaan digitalisaatioon.
– Digitalisaation avulla voimme sujuvoittaa toimintaa, ja tässä erityisesti satamat ovat suurimman kiinnostuksen kohteina. Pystytäänkö satamista löytämään edelleen mahdollisuuksia, jotka tehostavat toimintaa, hän miettii.
– Pystymmekö tuottamaan parempaa tietoa aluksille siitä koska kannattaa saapua satamaan, minkälaista vauhtia ajetaan ja mitä säästöjä se voi tuoda, koska laivaa päästään purkamaan, miten maapuolelle saadaan vastaanottavaa kalustoa ja miten takamaan asiat hoidetaan niin että ne menevät mahdollisimman sujuvasti ja kaikki aluksia tukevat palvelut saadaan varmistettua mahdollisimman hyvin. Tässä meillä vielä riittää sarkaa ja uskon, että tästä saadaan Suomelle kilpailuetua.
Teksti Kari Martiala
Kuvat Aaro Taina/Traficom
Huoltovarmuus edellyttää suomalaista miehistöä
Traficomissa on pohdittu ammattitaitoisen suomalaisen työvoiman merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Miten me saamme nostettua merialan hienoja puolia nuorten tietoisuuteen, jotta he hakeutuvat merialan ammatteihin. Ja miten me varmistamme, että ne, jotka hakeutuvat merialalle ja hankkivat alan koulutuksen, myös sitoutuvat ja viihtyvät merialan ammateissa, Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki miettii.
– Kyseessä on monessa mielessä raskas ammatti, joka tarjoaa kuitenkin aivan valtavia mahdollisuuksia.
Suomalainen miehistö on Saarimäen mukaan huoltovarmuusnäkökulmasta merkittävä kysymys, jos tilanne kriisiytyy. Muiden maiden miehistöt saattavat vetäytyä meidän aluksiltamme turvallisemmille vesille. Esimerkiksi Filippiinit on rajoittanut oman maansa kansalaisten työskentelemistä Punaisen meren alueella, kun siellä on sodittu.
– Meidän täytyy huolehtia omavaraisuudestamme ja huoltovarmuudesta.
