Suomalaisten meriteollisuusyritysten yhteistyötä ja brändien edistämistä hoitaa Suomen meriteollisuusyhdistys, jolla on noin sata jäsentä. Se järjesti syyskuussa kansainväliselle lehdistölle tutustumisvierailun suomalaiseen meriteollisuuteen teemalla ”Kestävä merenkulku ja energian innovaatiot.” Tapahtumaan osallistuivat Ruotsista, Saksasta, Ranskasta, Englannista ja Baltiasta tulleet toimittajat vierailivat eri yrityksissä Vaasassa, Raumalla, Turussa ja Helsingissä.
Merenkulun energiasektorien ja muun huipputeknologian kehityskulkuja seurattiin telakoilla ja niiden alihankkijoiden vieraana neljän päivän ajan. Kiertue huipentui Helsingissä järjestettyyn seminaariin, jossa kuultiin liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin sekä yritysten edustajien puheenvuoroja.
− Merialalla on yli 1000 yritystä ja niissä työskentelee noin 30 000 ammattilaista. Alan liikevaihto on noin 8 miljardia euroa. Lähes kaikki tuotteet ja palvelut viedään ulkomaille, siksi sektori on yksi Suomen tärkeimmistä vientialoista. Sen avainalueet ovat risteilyalukset, erikoisalukset, jäänmurtajat sekä merijärjestelmät, sisustusratkaisut ja kestävät teknologiat, Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson kiteytti.
Suomalainen meriteollisuus kattaa laajan kirjon toimijoita, kuten telakoita, laitteiden valmistajia, suunnittelutoimistoja, ohjelmistokehittäjiä ja järjestelmätoimittajia. Monet yritykset ovat kasvaneet riippumattomiksi toimijoiksi entisten suurten telakoiden, kuten Wärtsilän, pohjalta.
Ministeriöt peräänkuuluttavat yhteistyötä
Työ ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Janne Peltola muistutti Itämeren olevan matala ja hauras, joten ympäristöarvot ovat tärkeitä merenkulkuteollisuudessamme ja yhteiskunnassamme. Kaikki satamamme voivat myös jäätyä talvella, joten tämä on kehittänyt osaamistamme ja kykyämme rakentaa jäänmurtajia.
− Innovaatiot ja ympäristöystävälliset ratkaisut kulkevat käsi kädessä. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen vuoropuhelu on tiivistä. Keskustelemme ja kehitämme uusia innovatiivisia ratkaisuja, joita tarvitaan esimerkiksi uusissa laivoissa tai jäänmurtajissa, kuten maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa Polarisissa, Peltola sanoi.
Peltola mainitsi myös Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen yhteisen Ice Pact -hankkeen, jossa tietoa ja asiantuntemusta jakamalla pyritään valmistamaan entistä korkealaatuisempia jäänmurtajia kustannustehokkaalla tavalla.
Viestintä- ja liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen puhui Suomen suhtautumisesta IMO päästötavoitteisiin vuodelle 2050 sekä välitavoitteisiin vuosille 2030 ja 2040. Suomen erityisvaatimuksena on, että jäänavigointi otetaan huomioon, koska lähes kaikki Suomen tuonti ja vienti kulkee meren kautta myös talvella, jolloin satamat pysyvät auki jäänmurtajien avulla.
− Suomen merenkulun päästöt kasvavat, koska alukset ovat raskaampia ja ne kuluttavat enemmän polttoainetta jäisillä vesillä, jopa 20–60 % enemmän kuin sulassa vedessä. Siksi haluamme kiinnittää huomiota kustannustehokkaampiin voimanlähteisiin ja sähköistämiseen. Myös alueellisen yhteistyön merkitys esimerkiksi Ruotsin kanssa on tärkeää, Hokkanen sanoi.
Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Markku Jokela kertoi Veturi-projektista, jossa keskitytään uudenlaisiin polttoaineisiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin.
− Olemme sitoutuneet rahoittamaan näitä hankkeita 20 miljoonalla eurolla ja ekosysteemejä 50 miljoonalla eurolla. Kokonaisinvestointien arvo on noin 150 miljoonaa euroa. Projektin tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, Jokela sanoi.
Teksti ja kuvat Ralf Ahlskog
Pressikiertueen toimittajia Meriteollisuuden seminaarissa.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen Suomessa ja Pohjoismaissa, joten vierailu on ollut hyvin silmiä avaavaa. Haastatteluja on ollut paljon, joten kiertue on ollut myös uuvuttava. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka tiivistä yhteistyötä merialan klusteri tekee ja kuinka arkiset olosuhteen vaikuttavat innovaatioihin ja suunnitteluun. Mieleenpainuvin vierailukohde oli varmaan Meyerin telakka Turussa, ranskalaisen Mer et Marinen toimittaja Gail Cogne sanoo.
– Kaikki on ollut kiinnostavaa, mutta mieleeni jäi erityisesti Wärtsilän teknologiakeskus, Sustainable Technology Hub, joka valmistui Vaasaan vuonna 2022. Teknologiakeskuksessa toimii niin Wärtsilän tutkimus- ja tuotekehitystä kuin valmistus sekä tukitoimintoja. Myös Meyerin telakka Turussa oli kiinnostava ja se, kuinka meriteollisuuden ympärille on muodostunut niin iso klusteri. Reissu on ollut todella palkitseva, ruotsalaisen Sjöfartstidningenin päätoimittaja Albin Dahlin arvioi.
