Suomen Varustamoiden Tiina Tuurnala, Annaleena Mäkilä Suomen Satamista ja Elina Andersson Meriteollisuus ry:stä alustivat ajankohtaisista merenkulun ja meriklusterin teemoista.
Meriklusteri työllistää lähes 50 000 ihmistä suoraan ja välillisesti vielä huomattavasti enemmän ympäri maata. Tiina Tuurnalan puheessa korostui merenkulun merkitys Suomelle sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset merenkulkuun. Venäjän hyökättyä Ukrainaan merikuljetusten merkitys on kasvanut entisestään, nyt jo yli 95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse, tuonnista jopa 98 prosenttia. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset merenkulkuun herättivät laajaa keskustelua. Itämeren olosuhteiden vaativuus sekä Suomen suhteellinen kilpailukyky nostettiin myös esiin, mikä on tärkeä huomioida myös kansainvälisissä säädöksissä. Jäävahvisteinen kansallinen aluskapasiteetti sekä suomalaisten merenkulkijoiden riittävyys ovat keskeisiä Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa erityisesti vakavissa poikkeusoloissa.
Annaleena Mäkilä kertoi toimintaympäristön muutosten vaikutuksista satamien toimintaan sekä satamien uudenlaisesta roolista energiamurroksessa. Pandemialla, konttimarkkinoiden häiriöillä sekä tavaravirtojen ja kuljetusmuotojen muutoksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia satamiin. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa keskeisesti satamien toimintaan ja strategiseen asemaan. Mäkilä nosti esiin vihreän siirtymän edellyttämät investoinnit muun muassa uusien käyttövoimien jakeluinfraan sekä tuulivoiman potentiaalin satamien näkökulmasta.
Elina Andersson esitteli suomalaisen meriteollisuuden näkymiä. Anderssonin puheessa korostui meriteollisuuden tärkeä rooli viennissä sekä Suomen edelläkävijyys useilla meriteollisuuden segmenteillä maailmanlaajuisesti. Toimiala siirtyy vähitellen kohti päästötöntä merenkulkua ja laivanrakennusta, mikä korostaa energiatehokkaiden konseptien ja digitaalisten ratkaisujen kasvavaa merkitystä. Andersson totesi, että suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia ja totesi lopuksi, että merenkulku on suurien muutosten edessä ja Suomella on mahdollisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä.

Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska nosti kommenttipuheenvuorossa esille merikuljetusten jatkuvuuden merkityksen huoltovarmuuden varmistamisessa sekä Suomen sijainnin haasteet kilpailukyvyn näkökulmasta. Ovaska painotti olosuhteiden ja sijaintimme huomioimista EU- ja kansainvälisessä sääntelyssä, lisäten, että merenkulun sääntelyn tulisi ensisijaisesti olla globaalia. Ovaska päätti kommenttipuheenvuoronsa todeten, että merenkulusta puhuttaessa kysymys on koko Suomen huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.

Jäänmurtaja Uhrolla Arctian toimintaa esitteli toimitusjohtaja Maunu Visuri. Suomen huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän kannalta toimiva jäänmurtokapasiteetti on elintärkeää. Visurin mukaan ilmastonlämpeneminen ei vähennä jäänmurron roolia, vaan ennemminkin sen rooli on entistä tärkeämpi, kun alusten jäissäkulkukyky heikkenee ympäristösääntelyn myötä. Arctian vierailulla osallistujat saivat myös nähdä jäänmurtajan komentosillasta konehuoneeseen.
Meriakatemia jatkoi myöhemmin iltaansa Wärtsilän kampuksella, jossa Roger Holm, Marine Solutions -liiketoiminnan johtaja esitteli Wärtsilän roolia merenkulun murroksessa ja kertoi uusien polttoaineiden käyttöönotosta ja tulevaisuudennäkymästä. Eduskunnan Meriryhmän terveiset ryhmän puheenjohtajalta Juha Viitalalta päättivät Meriakatemian illan, korostaen alan ajankohtaisuutta ja merkitystä Suomelle.
Merenkulun säätiö tukee Meriakatemian järjestelyjä.
Teksti ja kuvat: Suomen Varustamot ry, Suomen Satamat ry ja Meriteollisuus ry