Entä jos? – Meriliikenteen huoltovarmuutta määritellään

Huoltovarmuuskeskuksen alla on käynnissä kaksi meriliikenteeseen paneutuvaa projektia, joihin alan yritykset osallistuvat aktiivisesti. Tarkastelun alla on myös ulkomaisen aluskapasiteetin käyttö Suomen huoltovarmuuden tukena.

Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee meritse. Kuva: Timo Porthan

HVK:n vesikuljetuspoolin pääprojektissa ”Määritellään toimenpiteet, joilla varmistetaan aluskapasiteetin sekä kriittisen lastinkäsittely- ja korjauskapasiteetin riittävyyttä ja toimintavarmuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”. HVK:n ja Suomen Laivameklarit ry:n projektissa puolestaan keskitytään ulkomaisen aluskapasiteetin rooliin huoltovarmuudessa. Projektien valmistelu aloitettiin jo viime vuoden puolella ja tuloksia on luvassa ensi syksyllä.

– Nykyisessä maailmantilanteessa toivoisi toki, että tämä olisi tehty vuotta tai kahta aikaisemmin, HVK:n varautumispäällikkö Jukka Etelävuori toteaa.

Molemmat projektit perustuvat samaan Turun yliopiston analysoimaan tilastodataan ja työpajoihin.

– Skenaariotyöpajoissa on pohdittu, mitä voi tapahtua ja miten asiat voivat mennä pieleen eri intressiryhmien kannalta, Jukka Etelävuori sanoo. Kuva: Pekka Ek

– Näissä on paljon synergiaa ja lisäksi tehdään paljon yhteistyötä. Meneillään olevat projektit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee meritse.

– Lähtökohta on siinä, että pyritään pitämään kansainvälinen kauppa kunnossa ja siinä tulee esille merikuljetusten erittäin tärkeä rooli. Jos ne eivät toimi, niin meiltä häviää iso osa kansantaloutta ja elintasomme kutistuu.

Pohjatiedot kuntoon

Etelävuoren mukaan Suomen meriliikenne toimii tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, eikä siinä sinänsä ole mitään ongelmaa.

– Ilmassa leijuu kuitenkin pelkotiloja siitä, mitä saattaa tapahtua. Uskon, että saamme hyvän kuvan siitä, missä olemme ja mitä voimme tehdä, kun saamme tämän työn valmiiksi.  Näin voimme jatkaa pitkäaikaista työtä saamalla konkreettiset toimenpiteet käyntiin, jotka auttavat meitä tulevissa kriiseissä.

Projektien aikatauluihin nykyinen Ukrainan sodan aiheuttama kriisitilanne ei vaikuta.

– Oman työni kannalta on tietenkin hyvä, että kun analysoimme nyt koko ajan akuuttia tilannetta maailmalla, niin pystymme sieltä ottamaan dataa mukaan molempien projektien kokonaisanalyysiin.

Huoltovarmuuskeskuksen julkiset tilannekatsaukset löytyvät verkosta. Tarkemmat tiedot menevät valtionhallinnon päättäjille.

– Kriisitilanteissa myös tunnistetaan niitä asioita, jotka ovat jääneet tekemättä ja niitä täytyy sitten hoitaa.

Entä jos?

Erilaisia skenaariotyöpajoja on pidetty kuluneen kevään aikana molempien projektien osallistujien kanssa.

– Niissä on pohdittu, mitä voi tapahtua ja miten asiat voivat mennä pieleen eri intressiryhmien kannalta.

Etelävuori mainitsee esimerkkinä, että Helsingin edustalla tapahtuu iso onnettomuus, joka estää liikenteen Suomenlahdelle.

– Tilanne voi kestää yllättävän pitkään. Kuinka tilanteesta voidaan selvitä, mihin lasteja ohjataan ja mihin kapasiteetti riittää.

– Tietenkin sotilaalliset skenaariot ovat nousseet nyt voimakkaammin esille. Entä jos jokin valtio käynnistää sotaharjoitukset Suomen edustalla olevilla kansainvälisillä vesillä, miten meidän meriliikenteemme häiriintyy? Vastaava tilanne siis kuin Mustallamerellä on aiemmin tapahtunut.

Etelävuoren mukaan Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on ikävää. Sen vaikutukset huoltovarmuuteen ovat kuitenkin pienet.

– Se on liikennettä, jota pystytään hoitamaan muita reittejä myöten kuten talvellakin tehdään.

Ulkomaiset yritykset mukana

– Käytännössä työpajoihin on osallistunut merialan yritysten kuten varustamoiden ja laivameklareiden ylintä johtoa. He ovat olleet hyvin motivoituneita ja asiaa kohtaan on ollut hyvin vahvaa mielenkiintoa, mistä suuri kiitos heille. Tietenkin mukana on ollut joitakin henkilöitä hallinnosta, mutta pääasiassa siis yritysmaailmassa.

Suomen huoltovarmuuden toimivuutta on ollut miettimässä myös ulkomaiset yritykset.

– Sinänsä kaikki työpajoihin osallistuneet henkilöt ovat olleet suomalaisia, noin puolet heistä kuitenkin ulkomaisten yritysten edustajina.

– Kysymys on vain siitä, minkä miellämme ulkomaalaiseksi toimijaksi. Me teemme paljon yhteistyötä huoltovarmuudessa Suomessa toimivien, mutta ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten kanssa muutoinkin eli tämä ei ole mitenkään harvinaista. Logistiikka-alalla tämä ei ole vaan vielä noussut niin paljon esille.

HVK:n kansainvälinen yhteistyö on muutenkin aktiivista, mutta kaikkea tietoa ei kuitenkaan jaeta.

– Toimintamme pohjaa vahvasti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi puolueettomana valtiona meillä on esimerkiksi hyvin samantyyppiset järjestelmät Sveitsin kanssa, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Samoin muiden Euroopan valtioiden kanssa työskennellään esimerkiksi Naton Civil Emergency Planning -organisaation kautta.

 

Projekti 1. Suomen merikuljetusten huoltovarmuus

HVK:n ja Vesikuljetuspoolin projektissa ”Määritellään toimenpiteet, joilla varmistetaan aluskapasiteetin sekä kriittisen lastinkäsittely- ja korjauskapasiteetin riittävyyttä ja toimintavarmuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”.

Tavoitteena on tuottaa näkemys kuljetusketjun todellisen kriittisen kapasiteetin ja sen toimintavarmuuden tilasta, vesikuljetusten huoltovarmuuden näkökannalta vesikuljetus poolin ja logistiikkasektorin työskentelyn suunnittelun pohjaksi.

– Kyseessä on merikuljetusten huoltovarmuuden akilleen kantapää. Aluskaluston riittävyyteen on viitattu useissa hallinnollisissa päätöksissä mutta määrittelyä riittävyydestä ei ole pystytty tekemään, projektikuvauksessa todetaan.

Suomen lipun alla oleva tonniston riittävyyttä on selvitetty, mutta tässä projektissa tarkastellaan laajemmin myös muun Suomeen liikennöivän tonniston tilannetta ja kotimaisuuden osuutta siitä. Lisäksi käsittelyä on tarkoitus laajentaa koskemaan muitakin kuljetusketjun osia, kuten kriittistä lastinkäsittelyä sekä korjaustoimintaa.

Projekti 2. Ulkomaisen aluskapasiteetin käyttö

Käynnissä on myös HVK:n, Vesikuljetuspoolin ja Suomen Laivameklarit ry:n projekti: “Ulkomainen aluskapasiteetti ja Suomen huoltovarmuus, kartoitus kriittisistä pisteistä ja ehdotus toimintamalliksi.”

– Tämä projekti täydentää edellistä. Tarkoituksena on tuottaa tarkempi kuvaus ulkomaisten varustamojen roolista huoltovarmuuskriittisissä toimitusketjuissa sekä kuvaus agentin ja laivameklarin roolista toimitusketjussa, projektipäällikkö, Suomen Laivameklareiden toiminnanjohtaja Sari Turkkila kuvaa.

Lisäksi projektissa kartoitetaan mahdollisuudet taata Suomen huoltovarmuutta yhteistyössä agenttien ja ulkomaisten varustamojen kanssa.

– Etsimme markkinoiden ymmärrystä ja syvennämme yhteistyötä. Samalla ulkomaisen aluskapasiteetin tarve tulee näkyväksi, Sari Turkkila toteaa. Kuva:  Petri Wäänänen.

– Samalla saamme käsityksen siitä, miten ulkomaiset varustamot suhtautuvat Suomen huoltovarmuutta takaaviin toimenpiteisiin ja onko mahdollista esimerkiksi sopimuksin taata kuljetuksia, Turkkila jatkaa.

Turkkilan mukaan näin yksityiskohtaisesti asiaa ei ole koskaan aiemmin selvitetty.

– Projektissa tarkasteltu myös kyberturvallisuutta, talvimerenkulun haasteita ja päästövähennysten vaikutuksia hintatasoon ja saatavuuteen.

Projektin tavoitteena on luoda HVK:n käyttöön toimintamalli, jolla voidaan hallita huoltovarmuuskriittisiä tilanteita ulkomaisten alusten tekemien merikuljetusten osalta.

– Etsimme markkinoiden ymmärrystä ja syvennämme yhteistyötä. Samalla ulkomaisen aluskapasiteetin tarve tulee näkyväksi. Konttikuljetusten osuus suomalaisen rahdin koko arvosta on tällä hetkellä noin 15 prosenttia. Konttikuljetukset ovat lähes kokonaan ulkomaisen kapasiteetin varassa. Muilta osin ulkomaisen aluskapasiteetin osuus kuljetuksista vaihtelee tuoteryhmästä riippuen noin 50-85 % välillä. Tämän vuoksi myös huoltovarmuutta koskevan yhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen on erittäin tärkeää.

Vaula Aunola

Jaa artikkeli
millog