EU:n ilmastopaketin kustannukset Suomen meriliikenteelle

LVM on laskenut arviot EU:n ilmastopaketin aiheuttamasta lisälaskusta Suomen meriliikenteelle.

Pisimpään murtotöissä oli jäänmurtaja Otso, joka oli merellä 179 vuorokautta. Kuva: Ville Suni.

EU:n Fit for 55 ilmastopaketin käsittely etenee monilla tahoilla.

Kesäkuun alussa parlamentin täysistunto ei päässyt yhteisymmärrykseen parlamentin kannasta komission päästökauppaehdotukseen. Ehdotus, joka koskee EU:n nykyistä päästökauppaa, sen laajentamista meriliikenteeseen ja uutta tieliikenteen rakennusten päästökauppaa palautui takaisin parlamentin ympäristövaliokunnan valmisteluun.

– Aikataulut menivät siltä osin uusiksi. Käsityksemme on, että parlamentti pyrkii kuitenkin etenemään asiassa nopeasti, LVM:n neuvotteleva virkamies Niina Honkasalo sanoo.

Neuvoston puolella jäsenmaiden yhteistä esitystä päästökauppaehdotuksesta käsitellään kesäkuun lopussa.

– Käytännössä kun jäsenmaat ja parlamentti ovat päättäneet kantansa asia etenee trilogi-neuvotteluihin, joihin osallistuvat jäsenmaat, parlamentti ja komissio. Vasta näissä neuvotteluissa päätetään päästökauppaehdotuksen lopullisesta sisällöstä.

EU:n ilmastopaketin kustannukset Suomelle

Suomen Vesitieyhdistyksen juhlaseminaarissa toukokuussa Honkasalo esitteli ministeriön koostamaa arviota EU:n ilmastopaketin vaikutuksista Suomen meriliikenteelle.

Avaa iso kuva

– Nämä laskelmat perustuvat siis komission ehdotuksiin. Yhteiskustannukset on laskettu tarkoilla luvuilla. Taulukossa esitetään epävarmuuksista johtuen sekä
jokaisen ehdotuksen kustannusarvio että yhteiskustannusarvio pyöristetyin luvuin.

Energiaverodirektiivistä yksimielinen päätös

Kustannusvaikutuksiltaan vähäisin tulee olemaan uusi energiaverodirektiivi eli kansainvälisen meriliikenteen verovapauden poistuminen EU:n sisäisen meriliikenteen osalta.

– Päätökset tästä asiasta pitää tehdä yksimielisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että annetuista ehdotuksista on vaikeampi päästä sopuun eikä energiaverodirektiivin käsittely tule etenemään samassa tahdissa kuin muut ehdotukset, Honkasalo toteaa.

Päästöoikeuden hinta elää

FuelEU Maritimen ja päästökaupan kustannusvaikutukset ovat selvästi suuremmat. Honkasalon mukaan näiden osalta laskelmiin liittyy myös paljon enemmän epävarmuutta.

– Päästökauppa laskelmissa on käytetty päästöoikeuden hintana 50-80 euroa. Päästöoikeuden hinta on ollut viime vuoden loppupuolelta asti korkea ja on tällä hetkellä reilut 80 euroa.

– Koska päästöoikeuksia ostetaan päästöille, niin kustannukset voivat ajan myötä laskea, kun päästöt vähenevät huomattavasti. Kustannusvaikutus on kuitenkin merkittävä.

Komission alkuperäinen ehdotuksen mukaan merenkulun osalta päästökauppa olisi käynnistynyt jo ensi vuoden alussa.

– Jäsenmaat haluavat kuitenkin siirtää aloitusta vuodella eteenpäin, mistä olemme tyytyväisiä. Samoin kuin siitä, että jäsenmaat haluavat säilyttää ehdotuksessa kolmen ensimmäisen vuoden siirtymäajan, jonka aikana päästöoikeuksia palautetaan osalle päästöistä.

– Neuvostossa on kuitenkin edelleen auki kysymykset jäsenmaiden erityisolosuhteista kuten Suomen talvimerenkulusta.

Päästökauppa tulee käyttöön EU:n sisäisillä reiteillä, satamissa sekä 50% reiteillä kolmansiin maihin. Kasvihuonepäästöistä siihen sisältyisi hiilidioksidi ja se kattaisi yli 5000 GT kokoluokan alukset.

– Myöhemmin sitten arvioidaan sitä, laajennetaanko päästökauppaa pienempiin aluksiin ja muihin kasvihuonepäästöihin.

Päästöjen monitoroinnin ja raportointia koskeva asetus tulee myös kattamaan hiilidioksidin lisäksi metaania ja dityppioksidin.

– Eli päästökauppa ei vielä laajene, mutta monitorointi laajenee.

Uudet polttoaineet osin tuntemattomia

Fuel EU Maritimen osalta kustannukset nousevat vaatimuksien kiristyessä. Viiden vuoden välein kiristyvät tavoitteet edellyttävät vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden lisääntymistä meriliikenteessä 2025-2050.

– Epävarmuus näiden osalta liittyy siihen, ettemme tiedä tulevien polttoaineiden kehitystä tai niiden hintoja.

– Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfra asetus tulee myös asettamaan TEN-T verkon satamille vaatimuksia nesteytetyn kaasun ja maasähkön tarjonnasta.

Vaikutukset kilpailukykyyn

Meriliikenteen rooli on Suomen ulkomaankaupassa merkittävä ja kustannusten nousu tulee vaikuttamaan kilpailukykyyn.

– Meriliikenteen osalta kustannukset voivat olla meille suuremmat kuin muille EU-maille. Kustannuksia tulee kuitenkin myös muille EU-maille ja päästökauppaa on laajenemassa kaikkiin liikennemuotoihin.

– Keskeistä on, että IMO:ssa päästäisiin sopuun globaalista markkinaehtoisesta päästöjen vähentämismekanismista. Se tasaisi tätä tilannetta maailmanlaajuisesti.

Vesiliikenteen kasvattaminen on sinänsä yksi EU:n ympäristötavoitteista.

– Joillakin mailla on siihen tietenkin paremmat mahdollisuudet kuin toisilla.

Talvimerenkulun osuus

Honkasalon mukaan Suomen talvimerenkulun tuomat kustannusvaikutukset jäävät kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa. Maksimissaan niiden on arvioitu nousevan 100 miljoonaan euroon vuonna 2040.

– Näitä sääolosuhteisiimme liittyviä kustannuksia tulee kuitenkin vain meille, ei juurikaan muille EU-maille. Toki muillakin mailla on omia erityisiä tarpeita.

Valtakunnallisesti kustannukset jakaantuvat epätasaisesti.

– Raskaimmin kustannukset vaikuttavat Perämeren liikenteeseen ja tällä alueella on merkittävää teollisuutta.

Suomen tavoitteena neuvotteluissa on tuoda jäävahvistetut alukset samalle viivalle avovesissä kulkevien kanssa.

– Jäävahvistetut alukset joutuvat käyttämään enemmän polttoainetta ja tämä lisärasite halutaan poistaa.

FuelEU Maritimen osalta tämä on jo hyväksytty neuvoston yhteiseen kantaan.

– Tosin siitä tuli määräaikainen poikkeus, joka arvioidaan uudelleen vuonna 2029. Olisimme tietenkin toivoneet, että se olisi hyväksytty pysyväksi.

Positiiviset odotukset

Honkasalon mukaan ministeriössä päästövähennys toimien odotetaan tuovan myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia Suomeen.

– Suomihan kannattaa mahdollisimman kunnianhimoisia kansainvälisiä IMO:n päästövähennystoimia. Asia on tärkeä päästövähennysten näkökulmasta. Lisäksi se on eduksi meidän kilpailukyvylle, että kansainväliset toimet ovat tehokkaita. Tällöin Eurooppalaiset toimijat voisivat myös saada EU:n aikaisista toimista kilpailuetua.

Meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, joka työllistää 50 000 henkilöä.

– Suomessa kehitetään useita päästöjä vähentäviä teknologioita kuten uudentyyppisiä laivamoottoreita. Kotimaisilla yrityksillä myös osaamista vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannosta. Lisäksi meriklusterilla on vahvaa osaamista digitalisaatiosta , jolla voidaan osaltaan vähentää päästöjä.

– Päästökaupan huutokauppatulojen käyttäminen meriliikenteen vähäpäästöisten teknologioiden kehittämiseen tulevaisuudessa avaa myös kehitysmahdollisuuksia.

Teksti: Vaula Aunola

Lähde: LVM
Jaa artikkeli
millog