Monet valtiot aina Kiinaa myöten ovat lähettäneet murtajiaan ja kauppalaivojaan kokeilemaan Luoteis- ja Koillisväylien purjehduksia. Myös suomalainen monitoimimurtaja Nordica on ollut aikarahdattuna Kanadan ja Yhdysvaltain merialueilla.

Nykyään murtajista rakennetaan yhä isompia ja tehokkaampia. Jäänmurtajista on tullut tärkeä ase uudenlaisessa pohjoisessa kilpavarustelussa, jossa varsinkin Yhdysvallat pelkää, ihan aiheellisesti, jäävänsä Venäjän taakse toista viulua soittelemaan.

Ilmaston lämpeneminen ja jääpeitteen oheneminen sai konkreettista merkitystä viime vuonna, kun pohjoisten vesien kauppamerenkulun liikenne harppasi 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Vasta kymmenen miljoonan kuljetussuorite on maailman mittakaavassa vielä olematon, mutta se kasvaa nopeasti.

Arktisten väylien avautuminen on saanut Yhdysvallat ja Venäjän vertailemaan murtajakalustojaan. Vaakakuppi painuu tanakasti Venäjän puolelle; sillä on 41 murtajan lisäksi rakenteilla kahdeksan uutta alusta, kun USA:lla on vain kaksi (!) jäänmurtajaa.

Eipä ihme, että amerikkalaiset ovat jääneet pahasti alakynteen pohjoisilla merialueilla, Popular Mechanic kirjoittaa.

Koillisväylä on venäläisen LNG-viennin valtimo

Venäläinen LNG-markkina on nopeasti löytänyt oikotien Kiinan suurille markkinoille Koillisväylän kautta. Siksi Venäjän valtion omistama Sovcomflot on uusinut LNG-tankkeriarmadaansa pärjäämään entistä suuremman osan vuotta arktisilla vesillä tykkänään ilman murtajien apua.

Tämä on nähty muun muassa joulukuussa 2016 valmistuneen LNG-alus Christophe de Margerien matkoissa Jamalin niemimaalle. Kaikkiaan Sovcomflot eli länsimaisittain SCF on tilannut Etelä-Koreasta 15 kappaletta näitä uusia LNG-tankkereita, joista jokainen maksaa on 320 miljoonaa dollaria.

SCF:n uudet LNG-alukset ovat niin sanottuja kaksitoimisia tankkereita (double-acting tankers), jotka peruuttavat jäissä, mutta kulkeva avovedessä normaaliin tapaan. Suomi kuuluu kaksitoimisten tankkereiden pioneerimaihin, sillä Nesteen varustamolla on ollut näitä aluksia jo 1990-luvulta lähtien.

Propulsiolaitteina Christophe de Margerie -luokan alukset käyttävät kolmea Azipod -ruoripotkurilaitetta, joista jokainen kehittää 20 000 hevosvoimaa. Azipodit pyörivät 360 astetta, joten taakse päin jäissä ajettaessa potkurivirrat putsaavat laivan kyljet jäistä.

Myös Azipod on suomalainen, alun alkaen ABB:n ja Masa-Yardsin yhdessä kehittämä keksintö.

Riskit kasvavat, lisää voimaa murtajiin

Muiden maiden, kuten Kiinan, kiinnostuksen kasvaessa kohti pohjoisia vesiä, amerikkalaiset ovatkin nopeita huomauttamaan arktisen merenkulun riskeistä, joita kieltämättä riittää.

Woodrow Wilson International Centerin vanhempi tutkija Sherri Goodman huomauttaa, että arktisilla vesillä riskit ovat aina läsnä eikä kenekään pidä niitä aliarvoida.

Juuri riskien pienentämiseksi Venäjäkin rakentaa entistä suurimpia ja voimakkaampia jäänmurtajia. Ydinkäyttöiset Arktika-luokan murtajat kykenevät etenemään lähes kolmen metrin paksuisissa jäissä. Venäjällä on käytössä kaksi näitä maailman vahvimpia murtajia ja kolmas on rakenteilla.

Jopa Arktika-luokan alukset jäävät kääpiöiksi uusimpien ydinvoimalla toimivien venäläismurtajien rinnalla, joiden tehot ovat kaksinkertaiset Arktikaan verrattuna. Tämän Lider-luokan alukset, työnimeltään Projekti 10510, ovat olleet rakenteilla jo vuodesta 2000 lähtien, mutta ne alkavat valmistua vasta lähitulevaisuudessa.

Koilisväylästä Venäjän ikioma arktinen tullitie

Venäjän kauppaministeri Denis Manturov ilmoitti viime vuonna, että maa ottaa käyttöön kolme Lider-luokan ydinmurtajaa vuosina 2024-25.

Lider-luokan alusten koneissa on tehoja noin 147 000 hevosvoiman verran ja sen murtamassa leveässä jäärännissä mahtuvat uimaan jopa 200 000 tonnin jäävahvistetut tankkerit ja rahtialukset.

Suuren konetehon ansiosta Lider kykenee entistä nopeampaan etenemiseen ohuemmissa jäissä, ja nykymerenkulussa nopeus on valttia.

– Venäläiset pitävät Kollisväylää lähes tulkoon merenkulun tulevaisuuden tullitienä, jonka väylämaksut vauhdittavat maan kansantalouden ennennäkemättömään kasvuun, Woodrow Wilson Centerin Sherri Goodman sanoo.

Venäläisten suunnitelmien mukaan Koillisväylän liikenne seitsenkertaistuu vuonna 2030 nykytasolta. Noin neljä tuhatta mailia lyhyempi merimatka tulee siirtämään paljon Euroopan ja Aasian välistä liikennettä pois Suezin kanavasta, venäläiset arvioivat.

Jaa artikkeli