Liikenteelle allokoitavasta rahoituksesta 6,5 mrd euroa käytettäisiin hankkeisiin, jotka samalla parantavat Euroopan yhteisen puolustuksen mobiliteettia. Liikenteen rahoitus kasvaisi nykykauteen verrattuna kahdeksalla miljardilla, mikä kertoo liikenneyhteyksien merkityksestä Euroopan kilpailukyvylle. Lisäperusteluina ovat myös päästövähennystavoitteet, joita paremmat yhteydet tukevat.
Rahoituskehyksen kasvaminen ei kuitenkaan itsessään takaa Suomeen suuntautuvan rahoituksen kasvua. Sopivien hankkeiden lisäksi rahoituksen saamiseen vaikuttaa se, että rahoitus kanavoidaan lähes täysin eurooppalaisille liikennekäytäville, joita on yhdeksän. Koska Suomessa ydinverkkokäytäväaluetta on vain Etelä-Suomessa, rahoitusta on tänne saatu monia muita maita vähemmän. Tästä syystä Suomen komissiolle esittämät hankkeet ovat kehittäneet vain pientä osaa maasta. Esimerkiksi juuri nyt avoinna oleva CEF-rahoitushaku koskee vain eteläistä Suomea.
Liikenteen rahoituksen alueellinen painopiste on kuitenkin muuttumassa. Komissio nimittäin suunnittelee EU-maita yhdistävien ydinverkkokäytävien laajentamista. Komission tuoreessa budjettiesityksessä on nyt mukana eri toimijoiden sitkeän lobbauksen tulos eli mahdollisuus laajentaa mm. Suomen ja Ruotsin ydinverkkokäytäviä ja yhdistää ne pohjoisessa. Mikäli Helsinki–Tornio -väli saataisiin osaksi eurooppalaista liikennekäytävää, EU-rahoituksen saaminen mm. Suomen raidehankkeisiin olisi mahdollista.
Ehdotus tukee ilmasto- ja energiatavoitteita
Komission ehdotuksen läpimeno auttaisikin Keskuskauppakamarin mukaan osaltaan Suomea ja Ruotsia saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Ruotsilla päästövähennystavoite on EU:n tiukin, -40 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja Suomen tavoite on lähes yhtä kova, -39 prosenttia. Tästä syystä kaikki keinot ympäristöystävällisen raideliikenteen käytön edistämiseksi ovat tarpeen. Pohjanlahden satamien saaminen ydinverkkokäytäviin todennäköisesti lisäisi myös mahdollisuuksia uusille Itämeren Motorways of the Seas -hankkeille ja siten mm. talvimerenkulun tukemiselle ja auttaisi osaltaan Suomen EU-liittymäsopimuksen 22. deklaraation toteutumista käytännössä. Ratojen parantaminen Tornioon saakka voisi luoda pohjaa ns. Jäämerenradalle jo sitten seuraavaan budjettikauteen vuoden 2028 jälkeen.
Komission tuoreen esityksen mukaan liikennekäytävien muutokset koskisivat yhtätoista maata. Suomea ja Ruotsia koskevat muutosesitykset liittyvät myös arktisten alueiden kasvavaan eurooppalaiseen merkitykseen. Lopullista päätöstä muutosesityksiin odotetaan vasta ensi vuoden lopulla. EU:n kilpailukyky edellyttää strategisiin investointeihin panostamista. Tästä kertoo se, että CEF-rahoitusvälineen avulla on kehitetty Baltian rataa, rakennettu niin Tanskan isoja siltoja kuin Suomen eteläosaa halkovaa E18-moottoritietä. Kilpailukykyä rakennetaan myös sillä, että rahoitusta panostetaan yhä enemmän eri kuljetusmuotojen yhdistämiseen sekä liikenteen digitalisoitumiseen ja päästövähennystavoitteisiin vastaamiseen. Tätä edellytetään, kun tavoitteena on maailman modernein, turvallisin, puhtain ja kattavin liikenneverkko kuten liikennekomissaari Violeta Bulc kuvaili rahoituspakettia esitellessään.
Apua rautateiden pullonkaulojen parantamiseen
Liikenteen EU-rahoitus on ajankohtaista myös siksi, että toukokuussa avautui uusi 450 miljoonan rahoitushaku, joka koskee myös Suomen ydinverkkokäytävää. Hankkeet voivat olla myös kansainvälisiä, mikä on yleistä esimerkiksi satamahankkeissa. Avoinna olevalla haulla edistetään muun muassa rautateiden pullonkaulojen ja rajat ylittävien osuuksien parantamista sekä rautateiden yhteensopivuutta. Rahoitusmahdollisuuksia on myös hankkeille, joissa rakennetaan logistiikka-alustoja tai jotka edistävät turvallista tavarankuljetusta esimerkiksi ydinverkkokäytävän satamissa tai muissa solmukohdissa. Hankkeilla edistetään myös liikenneverkon älykkyyttä.
Komission ehdotuksessa Suomen osalta todetaan, että nykyverkko kattaa vain noin 40% Suomen omasta ydinrataverkosta. Pohjanmeren-Baltian korridorin ehdotettu laajennus yhdistäisi Suomen rataverkon Ruotsin ydinsatama Luulajaan. Jälkimmäinenkään ei ole vielä mukana ydinverkossa. Ruotsin osalta ehdotus toteaa vastaavaa ja että Skandinavian-Välimeren verkon laajennus yhdistäisi Luulajan Narvikiin, joka samalla toteuttaisi EU:n arktisen politiikan tavoitteita. Tanskan Aarhus liitettäisiin ehdotuksen mukaan myös tähän käytävään. Saksassa Pohjanmeren-Baltian käytävään tulisi uutena osiona Kielin kanava sekä Berliini-Szczecin/Świnoujście väli, mikä samalla toisi käytäviin uutta sisävesiliikenteen fokusta. Ranskan osalta laajennus toisi mukaan Nantes/Saint-Nazairen sekä Välimeren käytävässä rajan ylittävän yhteyden Marseillen ja Genovan välillä.
Espanjan osalta mukaan tulisivat kaikki maan keskeiset satamat, kuten Teneriffa, Gran Canaria, Huelva, Palma de Mallorca, Gijón ja La Coruña. Samoin yhteys Zaragozasta Bilbaoon saisi uuden statuksen.
Yksityiskohtaista tietoa esityksestä löytyy seuraavan linkin takaa: https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-cef-regulation_en.pdf
Teksti Mikko Niini
