– Merenkulussa on vielä paljon kehittämistä läheltä piti -tilanteiden raportoinnissa ja raportointitiedon hyödyntämisessä. Uhat tai uhkia aiheuttavat toimintamallit ja ilmiöt tulee tunnistaa ajoissa, jotta toimintaa voidaan muuttaa ja näin välttyä onnettomuudelta”, sanoi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Kari Wihlman avatessaan Trafi Meri 2015 –seminaarin tiistaina 5.5. Helsingissä.
Wihlman toi puheessaan myös esiin, että hyvin suunnitellut turvalliset toimintamallit, hyvä miehistöyhteistyö, organisaatioiden turvallisuuskulttuuri ja johdon sitoutuminen ovat turvallisen ja ympäristöystävällisen merenkulun perusta.
– Nykyisin merenkulkuun liittyvä tieto on hajallaan ja sen hyödyntäminen on haasteellista. Tulevaisuudessa merellisen tiedon tulisi olla nopeasti saatavilla eri lähteistä ja helposti yhdisteltävissä. Avoimen datan periaatteiden mukaisesti tiedon tulisi soveltuvin osin olla luovutettavissa myös kaupallisille toimijoille, Wihlman totesi.
Tiedon järjestelmällinen kerääminen sekä oikea ja tehokas jakaminen voi parhaimmillaan poistaa päällekkäisiä raportointeja, parantaa hallinnon kustannustehokkuutta sekä lisätä kaupallisten toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksia.
– Meidän tulee rakentaa Suomeen merellisen tiedon tiedonvaihtoympäristö, jonka kautta eri viranomaisten hallinnoimat tietovarannot keskustelevat keskenään ja jonka kautta alan toimijat saavat haetuksi tarvitsemansa tiedon. Tällaisen tiedonvaihtoympäristön rakentaminen on iso ponnistus ja vaatii usean viranomaistahon yhteistyötä. Yhtenä Suomen suurimmista rekisteriviranomaisista Trafi haluaa panostaa tämän hankkeen onnistumiseen, sanoi Wihlman.
Merenkulun säätely pitäisi harmonisoida EU-tasoon
Merenkulun ammattilaisille suunnatun Trafi Meri 2015 –seminaarin aiheina olivat mm. merionnettomuudet ja merivakuuttaminen sekä merenkulkualan yhteistyö niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Seminaarissa oli paikalla noin 140 merenkulun ammattilaista, joilta kysyttiin mielipidettä muun muassa merenkulun sääntelyn tasosta. Pikakyselyn perusteella suurin osa haluaa, että sääntelyn tason pitäisi olla harmonisoitu EU-tasoon.
– Jos sääntely on koko EU:n tasolla harmonisoitu, mahdollistaa se laajemmat markkinat ja toiminnan kotimaata laajemmalla alueella, totesi Trafin merenkulkujohtajaTuomas Routa.
– Merenkulun ammattilaisten mielipide ei yllättänyt minua. EU:n rooli tulee korostumaan koko ajan. Meidän tulee entistä enemmän ottaa huomioon EU:n näkökulma. Suomalaisen elinkeinon kannalta on tärkeää ennakoitavuus ja se, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyetään tekemään realistiset linjaukset. Suomi jatkaa edelleen vahvasti ponnisteluja uusien esim. biopolttoaineiden käyttömahdollisuuksien edistämistä merenkulussa, jatkoi Routa.
Seminaariyleisöltä kysyttiin myös mielipidettä siihen, että pitäisikö Suomen lisätä vai vähentää kansainvälistä vaikuttamista. Vähentämisen puolesta puhuu hallinnolliset säästöt, mutta sillä on myös varjopuolensa.
– Kansainvälisessä vaikuttamisessa on tärkeää pitää huolta Suomen etujen toteutumisesta. Tässä saattaa olla että pieni säästö aiheuttaa pitkällä aikavälillä suuret kustannukset. Katson, että jos kansainvälisessä vaikuttamisessa halutaan säästää, pitää se tehdä todella harkiten, pohti Routa.
