LAIVA 2025-hanke:

Energiatehokkuus ja laivojen monikäyttöisyys ovat keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden laivaliikenteessä Tulevaisuuden kuivarahtialuksen tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuviin kuljetustarpeisiin.  Suomen teollisuuden tuotantorakenteen odotetaan muuttuvan ja merikuljetukset tulee integroida kiinteämmin osaksi tuotantoketjua. Rahtialuksen tulee olla monikäyttöinen, kuljetustarpeet ja lastityypit saattavat muuttua nopealla tahdilla. Energiatehokkuuden kannalta lähitulevaisuudessa LNG on selvästi paras vaihtoehto laivojen polttoaineeksi. Tulokset käyvät ilmi ”Laiva 2025”-hankeen […]

Energiatehokkuus ja laivojen monikäyttöisyys ovat keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden laivaliikenteessä

Tulevaisuuden kuivarahtialuksen tulee pystyä vastaamaan nopeasti muuttuviin kuljetustarpeisiin.  Suomen teollisuuden tuotantorakenteen odotetaan muuttuvan ja merikuljetukset tulee integroida kiinteämmin osaksi tuotantoketjua. Rahtialuksen tulee olla monikäyttöinen, kuljetustarpeet ja lastityypit saattavat muuttua nopealla tahdilla. Energiatehokkuuden kannalta lähitulevaisuudessa LNG on selvästi paras vaihtoehto laivojen polttoaineeksi.

Tulokset käyvät ilmi ”Laiva 2025”-hankeen kolmessa lopputyössä, jotka on tehty Aalto-yliopistossa.  Lopputöissä selvitettiin tulevaisuuden merikuljetuksiin sopivaa optimaalista rahtialusta perustuen Suomen teollisuuden ja toimintaympäristön muutostekijöihin sekä kauppamerenkulun kehitykseen. Laivakonseptien suunnittelun pohjana käytettiin Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen laatimaa ”Laiva 2025”­raporttia sekä laajan alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän tulevaisuudenskenaarioita.

Laiva 2025 on yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhanke, jossa mukana olivat TEKES, Cargotec Finland Oy, ESL Shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Outokumpu Stainless Oy, Stora Enso Oyj, Wärtsilä Finland Oy, Aalto-yliopisto ja Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.

Ulkomaankaupan kilpailukyky riippuvainen merikuljetuksista

Suomen tulevaisuuden kilpailukyky on vahvasti sidoksissa ulkomaankaupan ja erityisesti teollisuuden ja palvelujen viennin menestykseen. Valtaosa ulkomaankaupan tuonti- ja vientivirroista kulkee meritse ja tästä syystä on tärkeää, että Suomella on käytössään kauppalaivasto, joka on optimoitu palvelemaan ulkomaankaupan tarpeita. Suomen teollisuus- ja logistiikkasektorit läpikäyvät parhaillaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, erityisesti teknologia-, kemian- ja metsäteollisuuden aloilla. Mainittujen alojen toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin lukeutuvat mm. energiatehokkuus, ympäristövaikutusten hallinta, kasvava automaatio ja teknologiakehitys sekä kasvavat logistiikkakustannukset.

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä ja sen liikennemäärien uskotaan tulevaisuudessa kasvavan edelleen. Vuonna 2030 Itämeren kansainvälisten merikuljetusten uskotaan kasvavan parilla sadalla miljoonalla tonnilla, joka vastaa noin kolmanneksen suhteellista kasvua.

Tulevaisuudessa Suomen teollisuuden oletetaan keskittyvän massatuotannon sijasta pienempi volyymisten ja korkean lisäarvon omaavien tuotteiden tuottamiseen. Laivojen monikäyttöisyyttä puoltaa myös se, että tulevaisuudessa teknologisten ja taloudellisten trendien oletetaan olevan huomattavasti nykyistä nopeampia. Monikäyttöalusten kehityksen rinnalla Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeätä edelleen kehittää kiinteätä yhteistyötä teollisuuden, logistiikkaoperaattoreiden ja laivan omistajien välille, jotta tuotteiden viennistä ja tuonnista pystytään huolehtimaan mahdollisimman tehokkaasti Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta.

Jaa artikkeli