Suomi on käynnistänyt kaksi merkittävää EU:n Itämeristrategiaan kuuluvaa merenkulun projektia. CompMon testaa rikkipäästöjen etävalvontaa ja VesselTriage tuo kansainväliseen merenkulkuun kokonaan uuden luokitusjärjestelmän onnettomuuksille. CompMon on Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, vetämä yhteistyöhanke, jossa on mukana Euroopasta eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Suomesta siihen osallistuvat Trafin lisäksi Ilmatieteenlaitos ja Åbo Akademi.
Rikkipäästöjen rajat tiukkenivat Itämerellä tammikuun alussa ja alukset ovat sen jälkeen joko siirtyneet käyttämään vähärikkistä meridieseliä tai niihin on investoitu rikkipesurit. Rikkipäästöjä on tähän saakka valvottu lähinnä näytteillä.
Etävalvonta onnistuu esimerkiksi lentokoneisiin, helikoptereihin tai kiinteisiin maa-asemiin asennettavilla sensoreilla, mutta tämä teknologia on vielä vaiheessa. Lupaavia ratkaisuja näyttävät olevan myös miehittämättömät pitkän matkan lennokit ja niihin kehitetyt pienoismittalaitteet, kertoi Trafin osastopäällikkö Sanna Sonninen torstaina SuomiAreenalla Itämeri-keskustelussa. ”Valvonnan tavoite on, että kaikki alukset seilaavat samoilla säännöillä eikä kilpailu vääristy. Siksi myös valvonnan tason pitää olla sama kaikilla alueilla”, Sonninen korosti.
Päästöjen valvonnan arvioidaan tuottavan jopa 5-40 miljoonan euron hyödyt. Haarukka on suuri sillä se sisältää arvioita sekä päästöjen vähenemisen terveysvaikutuksista että rikkureiden ansaitsemattomista hyödyistä. Hanke on saamassa rahoituksen EU:lta liikenneinfrastruktuurina miljardiluokan hankkeiden kuten Rail Baltican rinnalla.
Lähde Kauppalehti
