Latinalaisen Amerikan maat jäävät lehdellä soittelemaan, kun Yhdysvaltain nestemäisen maakaasun vienti suuntautuu supertankkereilla Aasian maihin läpi uudistetun Panaman kanavan. Seuraavien kolmen vuoden aikana Japani, Etelä-Korea, Intia, Taiwan ja Singapore ostavat yli puolet eli 52 prosenttia kaikesta Yhdysvaltain vientiin tarjoamasta lng:stä (liquefied natural gas).
USA:n nesteytetyn kaasun vientikapasiteetti asettuu noin 42,9 miljoonan tonnin tietämille vuodessa, Bloombergin energia-analyytikot arvelevat.
Vallankin uudistettu Panaman kanava avaa tulevina vuosina paremmat tankkeriyhteydet Yhdysvalloista Aasian maihin, raportissa sanotaan.
Liuskekaasulla vientikauppaa
Liuskekaasun myötä Yhdysvalloista tulee myös lämpö- ja voimalaitosenergian vientimaa. Viennillä amerikkalaiset pyrkivät myös tasapainottamaan maan omaa energiatarvetta.
Yhdysvalloissa on rakenteilla kaikkiaan viisi lng-terminaalia, joiden tähtäimessä ovat nimen omaan vientimarkkinat. Lisäksi vireillä on parin tusinan verran samankaltaisia yksikköjä.
Vaikka terminaalien pääasiallinen tavoite sijaitsee Aasiassa, on suurimmat laivaukset tähän mennessä tehty lähimarkkinoille eli latinalaisen Amerikan maihin.
– Kaikki toimijat katsovat Aasiaan päin. Olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja sikäläisiltä ostajilta, Bloombergin uusiutuvan energian analyytikko Anastacia Dialynas sanoo.
Hänen mukaansa suurimmat lng-laivaukset ovat tähän mennessä suuntautuneet Argentiinaan, Brasiliaan ja Chilen. Toimittajana on ollut Cheniere, joka avasi ensimmäisen amerikkalaisen liuskekaasuterminaalin Meksikonlahdelle helmikuussa.
Alkuvuoden muut toimitukset ovat suuntautuneet Kuwaitiin, Yhdistynesiin arabiemiirikuntiin, Portugaliin ja Intiaan.
– Enpä usko kenenkään toimijan pitävän latinalaista Amerikkaa pitkän ajan suurena vientikohteena, Dialynas sanoo.
Kaasu virtaa joustavasti
Amerikkalaisilla liuskekaasusopimuksilla on yksi etu verrattuna kilpailijoihin: ne ovat joustavia.
Esimerkiksi australialaiset toimittajat edellyttävät omissa sopimuksissaan kohdemaiden selkeää nimeämistä.
Chenierillä ja muilla yhdysvaltalaisilla toimittajilla ei tällaisia vaatimuksia ole, vaan ne voivat myydä lng:n parhaiten maksaville asiakkaille.
Dialynasin mukaan tämä tietenkin vaikeuttaa sen ennustamista, minne amerikkalainen nestekaasu lopulta päätyy. Viiden vuoden ennusteissa jopa kolmasosa kaasun kokonaisviennistä lankeaa energiasijoittajien kontolle.
Myös Royal Dutch Shellin kaltaiset energia-alan salkunhoitajat ostavat 22 prosenttia amerikkalaisesta kaasusta, ihan vain sijoitussyistä, Bloombergilla aprikoidaan.
