Konepäällystöliitossa ja Laivapäällystöliitossa on tehty jo pitkään rekrytointityötä. Tavoitteena on houkutella nuoria hakeutumaan alan töihin.
– Olemme olleet mukana esimerkiksi Kotkan Meripäivillä ja järjestäneet vanhassa jäänmurtaja Tarmossa rekrytointitapahtumia, konepäällikkö Eero Suonsaari sanoo.
Finnlinesin ro-ro-alus M/S Finnmillillä työskentelevän Suonsaaren mukaan erityisesti konehuoneisiin kaivataan uutta väkeä.
– Nuoret haluavat usein edetä laivan kapteeniksi, mutta se tie on pitkä. Vain harva perämieheksi kouluttautunut pääsee koskaan kapteeniksi saakka.
– Sen sijaan konepuolella nuori voi päästä koulun jälkeen hyvin etenemään ammatissaan, jopa konepäälliköksi asti. Konepuolen työ on siistiä, isommat remontit tekevät maista tulevat ammattimiehet. Työ on pääasiassa monitorien valvontaa ja pientä huoltoa. Laivojen konehuoneissa on puhdasta ja työvälineet ovat huippuluokkaa.
Laivat ovat myös kehittyneet selvästi vuosien aikana. Laivojen koot ovat kasvaneet ja tehot lisääntyneet. M/S Finnmillin konehuoneessa on E0-järjestelmä, eli konehuone on vahtivapaa. Automatiikka valvoo kaikkea toimintaa, jokaista pistettä ja hälyttää, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu. Samoin laivojen sosiaalitilat ovat parantuneet.
Merimiehen on helppoa hakeutua ulkomaisten varustamojen palvelukseen, ammattitaitoiselle henkilökunnalle on aina töitä tarjolla.
– Suomalaiset nuoret ovat hyvin kielitaitoisia, joten töitä löytyy maailman meriltä, hän tähdentää.
Kielitaito tuo töitä maailmalla
Suonsaari on aloittanut merimiehen uransa 1967 Effoalla. Vuosien varrelle on mahtunut hienoja laivoja ja muistoja niin kotivesiltä kuin kauempaakin.
Suonsaaren kotona on opittu ja hyväksi todettu 1980-luvulla käyttöön tullut 1/1-vuorottelu. Finnmillissä se tarkoittaa kolmea viikkoa laivalla ja kolmea vapaalla. Ja kun laiva on työjakson aikana Kotkan satamassa, hän voi lähteä käymään kotona.
– Finnmill on hyvä laiva ja Finnlines on hyvä työnantaja, täällä kyllä viihtyy. Varustamo myös kasvattaa jatkuvasti Suomen lipun alla purjehtivaa laivastoaan. Se on positiivinen merkki, meille suomalaisille tulee lisää työpaikkoja.
Vaikka laivat purjehtivatkin Suomen lipun alla, laivoilla on sekamiehitys. Suomalaisten lisäksi miehistöön kuuluu ruotsalaisia, virolaisia ja aasialaisia merimiehiä. Monikulttuurisuus toimii hyvin laivaympäristössä ja laivalla on hyvä yhteishenki.
– Nuoret hyvin kielitaitoisia, olivatpa he mistä päin maailmaa hyvänsä, Suonsaari sanoo.
jälkeen hyvin ammatissaan,
Eero Suonsaari sanoo
Kansallisuuksien lisäksi uudenlaista kirjoa laivatyöhön tuovat naiset.
– Vielä 1970-80 -luvuilla naisia työskenteli lähinnä keittiössä, mutta nykyisin ei ole mahdotonta nähdä heitä komentosillalla tai matruuseina. Meilläkin on kaksi nuorta tyttöä kansimiehinä. Kyllä sitä olisi aikoinaan ihmetelty, mutta nyt se on jo arkea.
Meripäivien piristykseksi varustamo järjestää laivaväelle hyvät yhteydenpitovälineet. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, facebookit, twitterit ja muut toimivat aluksen tietokoneilla. Laivan aasialaiset merimiehet ovatkin yhteydessä kaukaiseen kotimaahansa päivittäin.
Satama-ajat lyhentyneet selvästi
Merimiesuransa alkuvuosina laivojen purku ja lastaus saattoivat viedä muutamasta päivästä jopa viikkoihin. Sääkin saattoi hidastaa töitä, lastista riippuen.
– Silloin kun aloittelin merimiehenä, esimerkiksi Kotkassa saattoi olla samanaikaisesti 56 laivaa laitureissa tai ankkurissa redillä odottamassa vuoroaan. Nykyään laiva tulee aamulla ja iltapäivällä lähdetään jo takaisin merelle. Lastimäärät ovat selvästi kasvaneet ja niin laivoilla kuin satamissa väkimäärä on vähentynyt.
– Laivat ovat erittäin nopeita ja tehokkaita, hyviä lastata. Käytössä ei ole enää hissejä, ja meilläkin ramppeja pitkin voidaan viedä lastia samanaikaisesti vaikka laivan kaikille neljälle eri kannelle.
Laivojen käsittely on myös parantunut. Finnmill pystyy kääntymään vaikka paikallaan, ja joissakin satamissa sitä ominaisuutta tarvitaankin.
– Esimerkiksi Travemundessa laivat ovat tiukassa rivissä ja sinne oikeaan väliin on laiva pystyttävä ajamaan.
M/S Finnmill vie paperirullia, rekkoja ja kontteja Suomesta Saksaan, Puolaan, Tanskaan ja Venäjälle.
Edessä rikkipesuri-asennus
Rikkidirektiivin astuu voimaan 2015 ja myös M/S Finnmillillä valmistaudutaan muutoksiin.
– Finnlines satsaa rikkipesureihin, se on hyvä ratkaisu, jotta voidaan ajaa näillä samoilla polttoaineilla. Investointi maksaa varustamolle 4-5 miljoonaa euroa laivaa kohden, se on kova hinta. Joudumme menemään myös telakalle ja olemaan pois liikenteestä, sillä kaikkea rikkipesurin vaatimaa ei pystytä rakentamaan ajon aikana.
– Konehuoneeseen tulee aikamoinen määrä lisää laitteita, mutta onneksi laiva on iso ja meillä on konehuoneessa hyvät tilat tehdä asennustöitä. Ehkä yksi tai kaksi semi-paikkaa menetetään, ja on tietysti huono asia kun lastipaikat vähenevät. Rikkipesuri tuo konehuoneeseen valtavat putkistot sekä merivesikaivon, Suonsaari arvioi.
Rikkipesurivalmistajia on monta, mutta niiden toimivuudesta ei vielä ole riittävästi tietoa. Varustamo valitsee kuitenkin parhaan vaihtoehdon.
