Uskomme, että etäohjattavat, miehittämättömät laivat voivat olla mullistava juttu tulevaisuuden laivaliikenteessä, sanoo Vice President Innovation, Engineering & Technology Oskar Levander Rolls-Roycen Marine-yksiköstä.
Etäohjattavien laivojen etuja olisivat henkilökulujen sekä laivaliikenteen suurimman kuluerän eli polttoainekulujen pieneneminen ja turvallisuuden paraneminen. Koulutettua henkilökuntaa, jota on alkanut olla vaikea löytää merenkulkuun, tarvittaisiin vähemmän.
Kansimökkiä, ilmastointia, vedentuotantoa ja -lämmitystä ei tarvittaisi enää, jolloin alus kevenisi, siihen tulisi enemmän lastitilaa ja vastus pienenisi.
– Alusten koko suunnitteluun avautuisi paljon uusia mahdollisuuksia. Koneisto voitaisiin sijoittaa uudella tavalla, paino jakaa paremmin ja niin edelleen. Vielä emme oikein tajuakaan, mitä kaikkea voitaisiin tehdä eri tavalla.
Laivoja ohjattaisiin maista käsin ohjaus- ja valvontakeskuksista. Yksi kapteeni voisi ohjata useampaa laivaa. Samalla byrokraattinen paperityö, johon tällä hetkellä menee merkittävä osa kapteenien työajasta, voitaisiin siirtää täysin pois kapteenien vastuulta.
– Merenkulkualasta tulisi houkuttelevampi nuorille ihmisille, kun pystyttäisiin tarjoamaan työ, josta pääsee kotiin illaksi. Työympäristö olisi miellyttävämpi kuin vain lyhyitä aikoja satamissa viettävällä laivalla.
Ihmisen ohjausta miehittämättömät laivat tarvitsisivat lähinnä tultaessa lähelle satamaa. Kaukana ulkomerellä laivat kulkisivat automaattisesti.
Aivan kaikkiin alustyyppeihin etäohjaus ei sopisi. Risteily- ja muut matkustaja-alukset sekä vaarallisia aineita kuljettavat alukset tarvitsisivat edelleen miehistöä kannelle.
Ilmassa ja maalla, pian myös vesillä
Levander korostaa, että miehittämättömiä kulkuneuvoja on jo olemassa, ja on vain ajan kysymys, milloin etäohjaus tulee myös laivoille. Puolustusvoimilla on etäohjattavia lentokoneita, Google Car toimii etäohjauksella, samoin samalla periaatteella löytyy sukellusveneitä.
– Muiden kulkuneuvojen etäohjaus on vaikeampaa kuin laivojen, sillä niissä pitää pystyä reagoimaan sekunneissa. Laivojen ohjaus ei välttämättä ole niin kriittistä.

Levanderin mukaan etäohjauksen ja sen tuomien etujen käyttöönotto ei saa tapahtua turvallisuuden kustannuksella.
– Kauko-ohjattavien laivojen tulee olla yhtä turvallisia tai turvallisempia kuin nykypäivän laivat. Kauko-ohjaus tuokin uusia apukeinoja turvallisuuden takaamiseen, kuten ihmissilmää tarkemmat kamerat ja vedessä olevien kohteiden automaattisen paljastamisen.
– Useimmat onnettomuudet merillä liittyvät inhimillisiin virheisiin, kuten väsymykseen ja keskittymishäiriöihin. Näihinkin tulisi kohennusta valvontakeskusten paremman työympäristön ansiosta.
Jos kuitenkin jostakin syystä yhteys valvontakeskuksesta laivaan menisi poikki, laiva menisi automaattisesti turvallisuustilaan ja pysyisi paikallaan. Tarvittaessa laiva laskisi ankkurin.
Malli, jossa yksittäinen rahtialus kulkee merellä valvontakeskuksesta ohjatusti, ei ole ainoa mahdollinen. Kauko-ohjausta voisi soveltaa esimerkiksi viiden laivan laivastoon, joista yhden kannelta käsin ohjattaisiin koko laivastoa.
Levander arvioi, että rahtilaivoilla etäohjaus voisi olla käytössä noin 15 vuoden kuluttua.
– Noin viiden vuoden kuluttua saadaan ehkä pienempiä, rannikkoa lähellä operoivia etäohjattuja aluksia.
– Konttialuksen liikennöinti etäohjattuna on teknisesti jo hyvin pitkälti mahdollista. Ajatus täysin miehittämättömästä laivasta edellyttää kuitenkin laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää ja normimuutoksia.
Laivojen etäohjausta kehitetään VTT:n, Rolls-Roycen ja Tampereen FIMECC UXUS -projektissa. FIMECC on metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosamisen keskittymä. UXUS eli User experience and usability in complex systems -ohjelmaan kuuluva projekti jatkuu ensi vuoteen.
Komentosilta myllätään uusiksi
Ennen etäohjattavien alusten tuloa saadaan nauttia ehkä turvallisemmin, tehokkaammin ja mukavammin ohjattavista laivoista. VTT, Rolls-Royce ja muutama muu toimija ovat kehittäneet tulevaisuuden komentosiltaa projektissaan. Tulevaisuuden komentosillalla älykkäät työpisteet säätävät itsensä sen mukaan, kuka istahtaa työpisteeseen. Komentosillan ikkunaan heijastuu navigointitietojen lisäksi näkymät esimerkiksi oman ja muiden alusten reiteistä.
Lisätyn todellisuuden (augmented reality) tekniikan avulla ikkunaan voi saada tietoja ympäristössä näkyvien kohteiden yhteyteen. Jääanalysaattori kertoo, pääseekö laivan edessä olevan jäämassan läpi turvallisesti ja taloudellisesti.
Tulevaisuudessa on edelleen myös tärkeää, että laivan ohjaajalla on katse jatkuvasti ulos: esimerkiksi lämpökameran kuva näkyy pimeällä suoraan ikkunassa kohteiden päällä, joten ohjaaja voi seurata samanaikaisesti myös todellista näkymää.
– Tekniset elementit suunnittelemamme komentosillan tekemiseen ovat jo olemassa. Suurin este käyttöönottoon on turvallisuutta koskeva ja muu lainsäädäntö. On kuitenkin parempi näin, että merenkulku ei ole kehityksen kärjessä. Kaiken käyttöön otettavan tekniikan täytyy olla todella testattua, totesi Iiro Lindborg Rolls-Roycelta.