Greencarrier Liner Agency kuuluu Greencarrier Groupiin, jonka perustivat Stefan Björk ja Björn Eklund Pohjoismaiden suurimmassa satamassa Göteborgissa vuonna 2000. Greencarrier Liner Agency on taiwanilaisen Evergreen -konttivarustamon edustaja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa.
Greencarrierillä on yli 800 työntekijää Itämeren maissa, Pohjanmeren rannikkovaltioissa, Keski-Euroopassa ja Kiinassa.
Kysyntä ja tarjonta hakevat tasapainoa
Konttibisneksellä on takanaan monia vaikeita vuosia, joiden aikana varustamot ovat kasvattaneet aluskapasiteettia tilaamalla yhä suurempia laivoja. Toisaalta taistelu eloonjäämisestä on lisännyt varustamoiden yhteistyötä, alliansseja ja fuusioita.
Nykyinen markkinoiden kasvu lisää tonnistojen kysyntää ja hidastaa alusten romuttamista. Konttirahtien volyymin arvellaan kasvavan 4-4,5 prosentin vuosivauhdilla tonniston 3,9 prosentin kasvuun verrattuna. Konttialalla vallitsee siis positiivinen yläkierre, jossa kysyntä ja tarjonta etsivät tasapainoa.
Sama trendi näkyy myös laiskoina pidettyjen eli purjehtimattomien alusten määrässä. Vuoden 2018 alussa maailmassa oli 65 laiskaa konttilaivaa, joiden yhteinen kapasiteetti oli 191 000 teuta. Alkuvuonna 2015 vastaavat luvut olivat 330 käytössä olematonta konttilaivaa, joiden kapasiteetti oli 1,36 miljoonaa teuta.
Laivat kasvavat, satamat ruuhkautuvat
Nykyään suurimpien konttilaivojen kapasiteetti ylittää 20 000 teun rajan ja aluskoot kasvavat nopeasti. Alusten koon kasvu lisää satamien ja satamaoperaattoreiden paineita, ja joissakin satamissa palvelut ovat jo jumittuneet konttilaivojen liikenneruuhkiin. Tosiasia on, että kaikki suuretkaan satamat eivät sovellu megaluokan konttialusten käsittelyyn; niiden kaijat tai tausta-alueet eivät yksinkertaisesti riitä valtaville konttimäärille.
Greencarrierin valistuneen arvauksen mukaan varustamoiden pitää etsiä yhä uusia vaihtoehtoisia satamia ja reittejä, joiden avulla ruuhkat vältetään. Suurten satamien kasvu entistä isommiksi pitää sisällään riskin, jossa muutamat harvat pelurit hallitsevat kansainvälisiä logistiikkavirtoja.
Jos taas terminaalioperaattorit tekevät kuljetussopimuksia vain yhden tai kahden suuren varustamon kanssa, ei tämäkään helpota asiakkaiden asemaa eikä johda avoimeen kilpailuun.
Uudet maat ja markkinat nousevat
Konttiliikenteen tuleva kasvu riippuu uusista ja nousevista markkina-alueista. Kiina on jo pitkään ollut maailman johtava peluri konttimarkkinoilla, ja muitakin on tulossa. Esimerkiksi Afrikan runsasväkisimmän valtion Nigerian asukasluvun arvellaan kasvavan nykyisestä 174 miljoonasta ihmisestä 440 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Kaikki voivat kuvitella, mitä tämä tekee liikennetarpeille.
Kontituksen suosio lisääntyy
Yhä uudet teollisuuden toimialat alkavat suosia tuotteidensa kuljetuksia kontteihin pakattuina. Paperiteollisuus on tästä oiva, eikä enää ihan tuorekaan esimerkki, jossa teollisuusyhtiöt ovat mitoittaneet paperirullansa sopimaan ”laatikoihin.”
Esimerkiksi Ruotsissa konteissa laivataan nykyään 1,5 miljoonan teun verran kaikentyyppistä tavaraa vuosittain. Ruotsalaiset arvioivat, että paperin ja sahatavaran konttikuljetuksia lisäämällä syntyy vielä yhden miljoonan teun verran lisää kuljetettavaa.
Kontti on vakiinnuttanut asemansa tehokkaimpana ovelta ovelle -kuljetusmuotona, jossa rahti siirtyy suoraan tuotantolaitoksesta asiakkaalle, ja joissakin tapauksissa jopa suoraan kuluttajille, vähäisin vaurioin ja hävikein.
Paperi ja sahatavara eivät suinkaan jää ainoiksi tuoteryhmiksi, jotka hyötyvät kontituksesta. Arvioiden mukaan 90 prosenttia maailmankaupan kuljetuksista on konttiliikennettä seuravan vuosikymmenen kuluessa. Tänä aikana monet raaka-aineet maltaasta turpeeseen ja lannoitteista kierrätystavaroihin eli romuun siirtyvät bulkkirahdeista kontteihin.
Meriliikenne on puhtain kuljetusmuoto
Merialoilla, kuten muuallakin, vallitsee yhä tärkeämpi ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen trendi. Laivat ovat jo nyt kaikkein puhtain kuljetusmuoto, ja merialan toimijat lisäävät jatkuvasti investointejaan esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi. Varustamot tuntevat nämä tavoitteet hyvin merenkulkujärjestö IMO:n päästödirektiivien kautta.
Selvää on, että korkeammat ympäristövaatimukset lisäävät investointien tarvetta ja kohottavat varustamoiden kustannuksia. Toisaalta koko logistiikka-ala haluaa yhdessä kehittää kestävän kehityksen vaatimuksia ja parantaa alan työoloja.
Taistelu asiakkaista jatkuu uusin asein
Koko logistiikka-alaa voidaan pitää seuraavan teollisuuden vallankumouksen kehtona, jossa kaikki ketjun toimijat perustuottajista loppukäyttäjiin investoivat tehokkuuden perässä kilvan uusiin teknologioihin.
Lohkoketju on vain yksi hyvä esimerkki uusista, lupaavista logistiikan teknologioista. It-ala ja tietotekniikka kokonaisuudessaan tarjoavat erinomaisia työkaluja myös varustamoille ja meriliikenteelle näiden jatkuvassa kilpailussa uusista asiakkaista.
Teksti Markku Pervilä
Lähde Greencarrier
