Matkailu on jo pitkään ollut Italialle houkutteleva tulonlähde. Viime aikoina saapasmaassa on havahduttu massaturismin lieve-ilmiöihin, joista voi koitua enemmän menoja kuin tuloja. Tänä kesänä etenkin Venetsian risteilybisnesten ongelmat ovat nousseet uutisaiheiksi.
Italian liikenneministeri Danilo Toninelli esitti kesäkuussa, että syyskuusta alkaen isojen risteilyalusten pääsy Venetsian vanhaan satamaan kielletään kokonaan. Ministeri puuttui asiaan heti risteilyalus MSC Operan alkukesän törmäilyjen jälkeen.
Toninellin esityksen mukaan suurten alusten tulo Venetsiaan kielletään ja laivat ohjataan vaihtoehtoisiin kohteisiin Fusinassa ja Lombardiassa. Myös YK:n alainen Unesco on esittänyt huolensa sen maailmanperintökohteiden vaurioitumisesta Venetsiassa ja muualla Välimeren alueella kasvaneen risteilybisneksen vuoksi.
Italiassa risteilyaluksia vastaan on toki kamppailtu aieminkin. Jo 2013 edellinen hallitus kielsi yli 96 000 dwt:n alusten pääsyn Giudeccan kanaaliin Venetsiassa. Kielto oli osa vastatoimia, jotka aloitettiin 115 000 tonnin Costa Concordian ajettua edellisenä vuonna päällikön huolimattomuuden takia karille Giglion saarella eli siis ihan muilla vesillä kuin Venetsian edustalla.
Sittemmin hallituksen kiellosta on riidelty Italian eri oikeusasteissa. Venetsian kupeeseen mantereen puolelle Margheraan puuhataan nykyään uutta risteilyalusten terminaalia, jonka valmistuminen vie vielä ainakin seuraavat neljä vuotta.
Venetsian satamalaitos on pyytänyt tukea muilta suurilta eurooppalaisilta risteilysatamilta matkailun rajoittamiseksi. Toimiin on ryhdytty ainakin kuudessa muussa EU-maassa, Ship Technology kirjoittaa.
Bruggesta ei haluta uutta Disneylandia
Belgian flaaminkielisellä alueella sijaitsevan Bruggen keskiaikainen kaupunki on nopeasti noussut päivämatkailijoita viehättäväksi kohteeksi. Belgian hallitus on rajoittanut risteilyalusten pääsyä läheiseen Zeebruggen satamaan. Aiemman viiden päivän sijasta risteilyalukset saavat kiinnittyä Zeebruggeen vain kahtena päivänä viikossa.
Belgialaisten mielestä Bruggen vanhakaupunki on pilattu sillä, että sinne on ilmestynyt risteilyvieraille vain olutta ja suklaata myyviä puoteja.
Vuonna 2018 Bruggessa kävi ennätysmäärä eli yli 8,3 miljoonaa turistia. Näistä kuusi miljoonaa oli risteilyvieraita. Bruggen pormestari Dirk De fauw onkin sanonut lehtihaastattelussa, että Bruggesta ei haluta tehdä uutta Disneylandia. Zeebruggen rajoitusten lisäksi bruggelaiset haluavat suitsia kaupungin mainostamista vain yhden päivän retkikohteena.
Dubrovnik toimii yhdessä CLIA:n kanssa
Venetsian tapaan toinen Adrianmeren kaupunki, kroatialainen Dubrovnik on huolissaan Unescon maailmanperintökohteen tulevaisuudesta. Tv:n kulttisarja Game of Thronesin filmauksista runsaasti julkisuutta ja turisteja saanut Dubrovnik haluaa rajoittaa matkailijoiden virtaa ja risteilyalusten samanaikaisia kiinnittymisiä.
Dubrovnik ja risteilyalan etujärjestö CLIA (Cruise Lines International Association) ovat tehneet aiesopimuksen, jossa kaupungin satamaan saa tulla vain kaksi alusta yhtä aikaa. Risteilyvieraita vanhaan kaupunkiin päästetään enintään 5 000 turistia päivässä.
– Strategiamme perustuu aluskäyntien hallintaan ja jaksotukseen, jonka avulla varustamoille tehdään kaikille sopivat aikataulut ja jolla turistien virtaa saadaan tasoitettua, Dubrovnikin pormestari Mato Frankovic on sanonut.
Amsterdamissa lisävero risteilyvierailleHollantilainen Amsterdam määräsi lyhytaikaisille matkailijoille kuten risteilyvieraille kahdeksan euron päivämaksun tammikuun alussa. Maksun takia kaksi varustamoa eli CMV (Cruise & Maritime Voyages) ja MSC Cruises ovat pudottaneet kaupungin tykkänään risteilykohteiden listaltaan. Veroprotestiksi nämä varustamot vievät aluksensa Rotterdamin satamaan.
Myös CLIA on kutsunut Amsterdamin päätöstä pettymykseksi. Etujärjestö huomauttaa siitä, että risteilyvieraiden määrä on vain yksi prosentti Amsterdamin matkailijoiden koko määrästä, mutta tästä huolimatta Amsterdamin kaupunki ansaitsi risteilyalusten satamamaksuista 60 miljoonan euron nettotulot viime vuonna.
Maksulla kaupunki haluaa suitsia päiväretkeilijöiden virtaa, josta myös alkuasukkaat ovat valittaneet. Kaupunkilaisten mielestä turistit ruuhkauttavat koko Amsterdamin keskustan ja julkiset alueet.
Dublin rajoittaa vierailuja brexitin takia
Risteilyalusten käynnit ovat lisääntyneet vuosi vuodelta Irlannin pääkaupungissa. Tänä kesänä Dublinin satamassa tehdään 160 aluskäyntiä ja ensi kaudeksi laituripaikkoja on varattu 140 kappaletta.
Naapurimaa Ison-Britannian EU-eron takia Dublinin satamalaitos (DPA eli Dublin Port Authority) on esittänyt aluskäyntien vähentämistä nykytasolta noin puoleen vuodesta 2021 alkaen. Tuolloin aluspaikkoja varataan enää vain 80 risteilylaivalle, DPA luonnostelee. Satamalaitoksen mukaan laituripaikkoja pitää varata ennen kaikkea rahtikuljetuksille, jotka lisääntyvät brexitin takia räjähdysmäisesti.
Dublinin sataman uusi rahtia suosiva politiikka on herättänyt laajaa vastarintaa kautta Irlannin. Risteilybisnesten kärkiryhmänä toimivan All-Ireland Cruise Ship Action Groupin vetämässä kampanjassa Dublinin satamapomojen linjauksia kuvataan katastrofiksi koko maan matkailuelinkeinolle.
Kupit nurin itäisen Välimeren Kykladeilla
Kreikkalainen Santorinin saari on kauan ollut risteilyvieraiden suosikkikohde itäisellä Välimerellä. Markkinoinnissa on saarelaisten mielestä onnistuttu liiankin hyvin, ja nyt Santorinille kaavaillaan 8 000 risteilymatkailijan päiväkohtaista ylärajaa. Turistien nykyisiä määriä pudotetaan siis tuhansilla per päivä.
Vuosittain Santorinilla käy pari miljoonaa turistia, ja näistä 850 000 on laivamatkailijoita. Pormestari Nikos Zorzos sanoo brittiläisen Guardianin haastattelussa, että risteilymatkailu on nyt saavuttanut ”kypsymispisteensä”, joka heijastuu liikenteeseen ja näkyy myös sosiaalisina ongelmina.
”Turistit kuin kulkusirkkoja” – jotka vielä saastuttavat
Kreikan ja Italian tapaan myös Espanja on kauan hyötynyt matkailusta. Katalonian pääkaupungin Barcelonan pormestari Ada Colau on liittynyt risteilybisnesten vastustajien rintamaan ja sanoo, että kaupungin kapasiteetti ei riitä matkailun loputtomalle kasvulle.
Barcelonan kaupunginvaltuustoon aiemmin kuulunut Gala Pin on pannut vieläkin paremmaksi. Hän on kutsunut risteilyvieraita ”kulkusirkoiksi, jotka vain lähtevät käytettyään kaupungin palvelut ensin loppuun.”
Viime vuonna espanjalaiskaupungeista pelkästään Barcelonassa vieraili 4,4 miljoonaa matkailijaa, joista kolme miljoonaa saapui laivoilla. Nyt Barcelonassa, muualla Espanjassa ja monilla Euroopan alueilla risteilyalusten on väitetty saastuttavan ilmaa.
Espanjassa Palma de Majorcan satama kärsii Barcelonan jälkeen toiseksi pahimmista ilmansaasteista, jotka johtuvat alusten käynneistä satamassa. Myös Mallorcalla asukkaat ovat keränneet lyhyessä ajassa yli 11 000 nimeä kannanottoon, jossa vaaditaan risteilyalusten käyntien vähentämistä saastumisen takia.
