Roald Amundsenin Maud-alus palaa viimein Norjaan

Kuuluisan norjalaisen tutkimusmatkailijan Roald Amundsenin Maud-alus palaa syntysijoilleen Norjaan maattuaan lähes 90 vuotta merenpohjassa Nunavutin vesillä Kanadassa. Maud osallistui Amundsenin toiselle matkalle Luoteisväylällä.

– Kaikki riippuu enää arktisesta jäätilanteesta. Luulemme pääsevämme matkaan ihan lähiaikoina, Maudin viimeisen matkan puuhamies, kuusi vuotta hanketta valmistellut norjalainen Jan Wanggaard kertoo kanadalaiselle Globe & Mailille. 

Kuuluisan norjalaisen tutkimusmatkailijan Roald Amundsenin Maud-alus palaa syntysijoilleen Norjaan maattuaan lähes 90 vuotta merenpohjassa Nunavutin vesillä Kanadassa. Maud osallistui Amundsenin toiselle matkalle Luoteisväylällä.

– Kaikki riippuu enää arktisesta jäätilanteesta. Luulemme pääsevämme matkaan ihan lähiaikoina, Maudin viimeisen matkan puuhamies, kuusi vuotta hanketta valmistellut norjalainen Jan Wanggaard kertoo kanadalaiselle Globe & Mailille.

Amundsen on jäänyt historiaan ensimmäisenä ihmisenä, joka kävi etelänavalla. Norjan tuolloisen kuningattaren mukaan nimetty Maud rakennettiin vuonna 1917 nimenomaan Amundsenin Kanadan arktisille vesille tekemiä matkoja varten. Maudin avulla Amundsen onnistui purjehtimaan ensimmäisenä läpi Luoteisväylän.

Amundsen aikoi käyttää Maudin vahvistettua runkoa apunaan ja kellua pohjoisnavan ympäri jäihin juuttuneena. Kahden turhan yrityksen jälkeen Maud myytiin Hudson Bay Companylle vuonna 1925.

Kolme vuotta myöhemmin alus upposi matalaan veteen Cambridge Bayn edustalla.

Wanggaard ryhmineen aloitti Maudin pelastustyöt vuonna 2015, ja norjalaiset onnistuivat nostamaan aluksen 40 metriä pitkän tammirungon ja siirtämään sen proomuun, jolla Maud kuljetetaan Atlantin yli.

– Alus näyttää tosi hyvältä ja samaa sanovat kaikki sen nähneet. Tuntuu joskus oudolta tallustella samalla kannella, jolla Amundsen on astellut, mutta alamme pikku hiljaa tottua ajatukseen, Wanggaard kertoo.

Viime hetken vastahankaa esiintyi

Maudin viimeisen matkan valmistelu ei ole ollut pelkkää niveaa naamaan -purjehdusta. Ensin Cambridge Bayn asukkaat vastustivat siirtoa, sillä heidän mielestään aluksen piti pysyä tutuksi käyneellä paikallaan.

Sen jälkeen kanadalaiset virkamiehet osoittivat pikkusieluisuutensa kieltämällä Maudin vientiluvan museolaivana, vaikka norjalaiset olivat hankkineet alukselle laillisen omistusoikeuden. Lopulta luvat heltisivät, mutta vasta sen jälkeen kun mikään kanadalainen taho ei esittänyt omaa pelastussuunnitelmaansa.

Alus sijoitetaan lähelle syntysijojaan Askerin kaupunkiin Norjassa, ja kesän alussa Askerin pormestari vieraili Cambridge Bayssa kiittämässä nunavutilaisia kaikesta tuesta. Myös Wanggaard miehistöineen on solminut hyvät suhteet paikallisten asukkaiden kanssa.
– Ajan myötä sitä vaan tulee osaksi yhteisöä. Inuitit elävät lähellä luontoa ja niin tykkäämme mekin tehdä. Niinpä olemme saaneet monia hyviä ystäviä paikkakunnalta.

Maud hinataan Norjaan Grönlannin kautta

Amundsenin alus hinataan kesän lopussa talvehtiaan Grönlantiin ja Askeriin alus viedään ensi vuonna. Kaupunki rakentaa Maudille oman hallin Amundsen-museoon, jossa ovat jo seikkailijan kaksi muuta alusta, Fram ja Gjoa.
Kanadalaiset voivat lohduttautua sillä, että jotakin jää, vaikka Maud jättää iäksi vaahteranlehtimaan. Maudin runkoa käytettiin nimittäin mallina kuuluisan kanadalaisen tutkimusaluksen, kuninkaallisen ratsupoliisin eli RCMP:n omistaman kuunari St. Rochin rakennustöissä.
Viime mainittu purjehti ensimmäisenä Pohjois-Amerikan ympäri ja St. Roch on nimetty Maudin ensimmäisen kapteenin mukaan.
https://beta.theglobeandmail.com/news/national/famed-explorers-ship-to-return-to-norway-after-90-years-in-nunavut/article36006225/?ref=http://www.theglobeandmail.com&
Jaa artikkeli