Viime vuoden lopussa Saksan eri alusrekistereissä oli 2 140 kauppalaivaa, joiden yhteenlaskettu bruttotonnisto oli 52,8 miljardia tonnia, maan varustamoyhdistyksen tilastoista ilmenee.
– Luvut ovat 184 alusta ja 4,7 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vuotta aiemmin, mutta silti merkittävästi suuremmat kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin nykyinen merikuljetusten buumi sai alkunsa, VDR:n (Verband Deutscher Reeder) hallituksen puheenjohtaja Alfred Hartmann sanoo.
Edes se, että Kiina on ohittanut Saksan suurimpana konttiliikenteen harjoittajana ei tunnu huolestuttavan saksalaisia varustamoja.
– Arvelimme jo vuosia sitten, että Kiina ohittaa meidät. Yksi syy on se, että nykyään rakennetaan paljon suurempia konttilaivoja kuin ennen. Toisekseen tämä oli ihan odotettava ilmiö vuoden 2009 merenkulun kriisin jälkeen, Hartmann perustelee.
Saksa liputtaa EU:n merenkulun puolesta
Kaikesta huolimatta suurin osa saksalaisista varustamoista odottaa tulevia kehityksiä optimistina. Moni on joutunut sopeuttamaan toimintojaan kivuliaillakin tavoilla sanotun kriisin jälkeisinä vuosina, mutta juuri siksi varustamoilla on hyvät valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin, Marex kirjoittaa.
– Valitettavasti varustamoiden tuloskunto vaihtelee lavealla haitarilla siitä riippuen, minkä toimialan kuljetuksiin ne ovat erikoistuneet. Myös päivittäiset tapahtumat ja lyhen ajan muutokset vaikuttavat varustamoiden tuloksentekokykyyn paljon, Hartmann lisää.
VDR:n hallituksen johtaja korostaa sitä, että saksalainen tonnisto on modernia ja joustavaa, joten se sopii mitä erilaisimpiin ja erikoistuneimpiin kuljetuksiin. Toinen tyytyväisyyden aihe on se, että 43 prosenttia Saksan armadasta on liputettu EU-alueelle, eritoten Portugaliin, Kyprokselle ja Maltalle.
– Näinä aikoina, jolloin talousalueen yhtenäisyyttä on epäilty, pidän tätä Saksan erityisenä sitoumisen osoituksena Euroopalle, Hartmann sanoo.
Saksan lipun alla purjehtii kaikkiaan 302 kauppa-alusta ja muutoin saksalaisten suurimmat liputusmaat ovat Antigua ja Barbuda sekä Liberia.
Ei erityisetuja, vaan yhtäläistä verokohtelua
Saksan varustamoalan yhtenä piirteenä on pk-yritysten hallitseva aseman. Noin 80 prosenttia saksalaisista varustamoista operoi alle kymmenellä aluksella. Toinen merkittävä tekijä on verinen kilpailu sekä singaporelaisten että EU-naapureiden, eritoten Tanskan, Belgian ja Alankomaiden varustamo- ja kuljetusalan toimijoiden kanssa.
VDR:n toimitusjohtaja Ralf Nagel korostaa sitä, että Saksassa sijaitsevien varustamoiden pitää kyetä kansainväliseen kilpailuun muiden maiden yritysten kanssa yhtäläisillä ehdoilla.
– Emme ole kiinnostuneita erikoiseduista, mutta tavoittelemme tasapuolista kohtelua esimerkiksi verotuksessa, Nagel sanoo.
Hänen mukaansa Saksan varustamoilla on valtavat haasteet tarjota palveluja kannattavasti suurin piirtein saman tasoisilla tuottoasteilla kuin parikymmentä vuotta sitten.
– Juuri tämän takia Saksa ei voi ottaa käyttöön varustamoalalla uusia veroja, joita ei ole missään muussa merkittävässä shipping-maassa, sanoo Nagel, joka mainitsee erityisenä esimerkkinä Saksaan puuhatun uuden varustamoiden vakuutusveron.
Hänen mukaansa alusten vakuuttamisen ylimääräiset kustannukset ovat erityisen suuri uhka nykytilanteessa, jossa saksalaiset varustamot kehittyvät perinteisestä laivanomistuksesta kohti alusten hallinta- ja laivanisännöintipalvelujen tarjontaa.
Nagelin mielestä EU-naapureissa Tanskassa ja Alankomaissa sekä Norjassa käytettävä tonnistovero pitäisi ulottaa koskemaan myös saksalaisia offshore -aluksia ja niiden operaattoreita.
– Offshore-operaattorit kuljettavat merkittävästi rakenteita esimerkiksi merelle rakennettaviin tuulipuistoihin ja muihin haastaviin uusiutuvan energian kohteisiin. Siksi nämä yritykset ansaitsevat edullisemman verokohtelun.
Teksti Markku Pervilä
