Viime vuonna Helsingissä alkanut prosessi keräsi jälleen yhteen kaikki Itämeren valtiot,
joiden edustajat kertoivat, miten kukin maa on edennyt sitoumuksessaan.
Valtioiden raportin lisäksi vuosipäivänä tehtiin selkoa kaikkien sitoumusten
etenemisestä. Yli kymmenen prosenttia sitoumuksista on jo suoritettu ja 75
prosenttia sitoumuksista etenee toivotulla tavalla. Monet projekteista ovat
luonteeltaan monivuotisia kehitysprojekteja, jotka etenevät, mutta joilla ei ole
varsinaista loppumispistettä.
SuomenYmpäristökeskus teki omana sitoumuksenaan analyysin kaikista tehdyistä
lupauksista. Raportin mukaan sitoumusprosessin voima on juuri siinä, että hyvin
erityyppiset tahot pystyvät keskittämään voimansa Itämeren pelastamiseksi. Mitä
suurempi määrä poliitikkoja, yrityksiä, erilaisia organisaatioita ja järjestöjä
sitoutuu Itämeri-työhön, sitä suuremmat mahdollisuudet Itämerellä on pelastua.
Suomen sitoumuksessa tärkeimmäksi nousee Saaristomereen vielä valuvien
ravinteiden kierrättäminen. Niiden hyödyntämiseksi nostettiin kolme keinoa,
kallisarvoisten ravinteiden talteenotto ja takaisin ravintokiertoon saattaminen,
lannan käytön tehostaminen ja ylisuurten kalakantojen biomassan hyödyntäminen.
Liettualaiset ovat täyttäneet sitoumuksensa edistämällä Itämereen upotettujen
kemiallisten aseiden aiheuttamien riskien käsittelyä. Liettuan aloitteen
ansiosta YK hyväksyi viime joulukuun yleiskokouksessaan aihetta koskevan
yleispäätöksen.
Ruotsin puolestaan on nostanut merialueiden ympäristönsuojeluun varatun budjetin
yltämään vuonna 2011 lähes 23 miljoonaan euroon.
Puolan kansallisessa ohjelmassa on keskitetty jätevesien käsittelyn
tehostamiseen budjetoimalla siihen 8 miljardia euroa. Yli 300 jätevesiprojektia
on saatettu loppuun ja 47 täysin uutta jätevedenkäsittelylaitosta on perustettu.
Puola lupasi, että kaikki Varsovan jätevedet käsitellään 2015 mennessä.
Pääministeri Mari Kiviniemi esitti tyytyväisyytensä siitä, että sitoumusprosessi
toteuttaa EU:n Itämeren strategiaa. Hän painotti sitä, että jollei kestävän
kehityksen tavoitteisiin päästä, niin myös muut strategian tavoitealueet
vaarantuvat. Kiviniemi myös muistutti, että Itämeren suojeluun tarvitaan kaikkia
yhteiskunnan toimijoita, ongelmaa ei voi jättää vain julkisen sektorin
toimenpiteiden varaan.
Lisätietoja: Baltic Sea Action Group: www.bsag.fi
Seuraava Baltic Sea Action Summit 2012 Venäjällä
Presidentti Tarja Halonen avasi 10.2. järjestetyn sitoumusten
seurantatilaisuuden heti hyvillä uutisilla. Venäjä lupautui järjestämään
seuraavan Baltic Sea Action -huippukokouksen vuonna 2012.