Tallink palauttaa eniten

Pääomanpalautus nostaa Tallinkin todennäköisesti vuoden parhaaksi osinkoyhtiöksi Helsingissä.

Paavo Nõgene aloitti Tallink-konsernin toimitusjohtajana vuosi sitten. Hän tuli tehtävään Viron kulttuuriministeriön kansliapäällikön paikalta oltuaan valtion palveluksessa 22 vuotta. Kuva: Timo Porthan.

Tallink-konsernin rinnakkaislistaus Nasdaq Helsingissä alkoi viime joulukuussa.

– Se oli looginen askel, koska Suomi on meille kotimarkkina. Nyt kaikilla suomalaisilla on taas mahdollisuus sijoittaa Siljaan ja omistaa sitä, toimitusjohtaja Paavo Nõgene sanoo.

Silja Line listattiin Helsingin pörssissä ensimmäisen kerran 1912. Sijoittajille rinnakkaislistaus Helsingissä parantaa osakkeen likviditeettiä. Tallinnassa koko pörssin päivävaihto on keskimäärin alle miljoonan, Helsingissä yli 500 miljoonaa euroa. Helsingissä on kierrossa noin kymmenen miljoonaa Tallinkin osaketta.

– Toivon, että se luku nousee. Koska Tallinnan ja Helsingin pörssien välillä ei ole suoraa linkkiä, se tarkoittaa, että joidenkin omistajien on siirrettävä osakkeensa Helsinkiin.

Toimitusjohtajan mukaan rinnakkaislistaus on myös markkinointia.

– Nyt meistä ainakin kirjoitetaan, ja saamme enemmän huomiota myös Suomessa.

 

Osinkolinjaus viisi senttiä

Juuri ennen Helsinkiin listautumistaan Tallink-konserni uudisti osinkopolitiikkansa. Linjaus on euromääräinen.

– Tavoitteemme on maksaa osinkoa vähintään viisi senttiä osakkeelta. Se tekee meistä houkuttelevan, sillä se on noin viisi prosenttia, Nõgene toteaa.

Lisäksi hallitus esittää yhtiökokoukselle kertaluontoista pääomanpalautusta, jota Tallinkin omistajat saisivat seitsemän senttiä osakkeelta.

– 57 prosentin omavaraisuusaste on meille turhan korkea, mukavuusalueemme on 40-50 prosenttia.

Pääomanpalautus ja osinko yhteenlaskettuna virolaisvarustamo palauttaa tänä vuonna 12 senttiä osakkeelta.

 

Juhlavuonna suunniteltuja telakointeja

Tallink Grupp rikkoi viime vuonna ennätyksiään matkustaja- ja rahtimäärissä, mutta korkea polttoaineen hinta söi tulosta. Toimitusjohtaja luonnehtii viime vuotta ristiriitaiseksi.

– Maksoimme polttoaineesta 16,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Se on tärkein syy, miksi tulos jäi 40 miljoonaan euroon.

Varustamo myi vuoden 2017 lopulla kaksi superfast-luokan alusta, minkä johdosta ulos vuokrattuja aluksia oli viime vuonna vain yksi. Siitä on sopimus Kanadan valtion kanssa vuoden 2020 loppuun. Ulosvuokrauksen tuotot olivat viime vuonna 10,8 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät.

Alkuvuoden telakointien takia Nõgene ei odota uusia matkustajaennätyksiä kuluvalta vuodelta. Yhtiön laivoista kuudelle on tehty suunniteltuja uudistustöitä telakointien aikana Suomessa, Puolassa ja Liettuassa. Myös konsernin hotelleissa on alkuvuodesta tehty uudistuksia ja päivityksiä.

– Toivomme kasvua myös matkustajaliikenteessä, mutta kilpailluilla markkinoilla se on haastavaa. Siksi olen varma, että tänä ja ensi vuonna konserni jatkaa laajentumista muillekin liiketoiminta-alueille, myös maalla.

Maaliskuussa Tallink julkisti uuden laivatilauksen Rauma Marine Constructions –telakalta. Varustamon kapasiteetti Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan kasvaa, sillä uudesta laivasta tulee saman kokoinen kuin toissa vuonna valmistunut Megastar. Ne ovat kolmanneksen suurempia kuin Star. Noin 250 miljoonaa euroa maksavan laivan suunniteltu valmistumisaika on tammikuussa 2022.

– Uuden shuttle-aluksen jälkeen prioriteetti on, kuinka ratkaista Muuga-Vuosaari kysymys. Tarvitsemme lisää kapasiteettia sillekin reitille, Nõgene sanoo.

Tänä vuonna Tallink juhlii 30-vuotista taivaltaan. Yhtiön perustajat Enn Pant, Kalev Järvelill ja Ain Hanschmidt omistavat konsernista edelleen lähes 40 prosenttia Infortar-yhtiönsä kautta ja toimivat Tallink-konsernin hallituksessa. Myös kaasuyhtiö Eesti Gaas on kokonaan Infortarin omistama.

Teksti: Juha Peltonen

Jaa artikkeli