Tornion Röyttän satamassa sijaitseva LNG-terminaali avattiin virallisen käyttöön kesäkuun 11. päivänä. Terminaali on ottanut kaasua vastaan kuitenkin jo vuoden 2017 marraskuusta lähtien.
Manga LNG:n omistama terminaali on Outokummun, SSAB:n terästehtaiden, EVP energia Oy:n ja energiayhtiö Gasumin yhteinen hanke. Itse terminaalin on rakentanut Wärtsilä.
Tornion terminaali on järjestyksessään toinen. Aiemmin Suomen ainoa, 30 000 kuution LNG-terminaali sijaitsee Porissa.
Tornion terminaalissa on Manga LNG Oy:n toimitusjohtaja Mika Kolehmaisen mukaan laivojen tankkaus eli bunkrausasemat, nestemäisen maakaasun höyrytyslaitteistot sekä 50 000 kuution varastosäiliö.
Röyttän alueelle on rakennettu myös putkisto kaasun jakelua varten sekä lastausterminaali LNG-säiliöautoille.
– Hintalappu hankkeelle on kokonaisuudessaan 110 miljoonaa euroa. Tulevaisuutta ajatellen terminaali tuo mukanaan kuitenkin huomattavia säästöjä, hyödyistä puhumattakaan. Yksi merkittävimmistä on nesteytetyn maakaasun lisääntynyt käyttö teollisuuden sekä maa- ja meriliikenteen polttoaineena, Kolehmainen kertoo avajaisten yhteydessä.
Öljypohjaisen polttoaineen korvaaminen nesteytetyllä maakaasulla uudistaa vauhdilla koko energia- ja kuljetusalaa. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä LNG-laivat, joiden kasvanut tankkaustahti luo tarpeen myös toimivalle suorajakelulle.
Pohjoismaiden suurimmaksi luokiteltu Tornion terminaali mahdollistaa jakelun kotimaan lisäksi myös Ruotsiin ja Norjaan.
Etenkin Pohjoismaissa, joissa kaasuverkkojen peittävyys on rajattu, Tornion terminaali antaa merkittävän askeleen kohti Pohjoismaista LNG-verkostoa.
Tornion terminaali sekä aikaisemmin Poriin valmistunut Skangasin LNC-terminaali kattavat jatkokuljetuksineen käytännössä koko maakaasuputkiston ulkopuolisen alueen Suomessa.
Myös Haminaan suunnitellaan uutta LNG-terminaalia, jonka on määrä valmistua vuonna 2020.
Puhdasta ja kustannustehokasta
Mangan LNG-terminaali on pohjoisella alueella suurin laatuaan. Terminaalin yhteyteen kehitetty tehokas logistiikkaketju luo monipuoliset polttoainemarkkinat, joista hyötyvät Pohjois-Suomen lisäksi myös Pohjois-Ruotsi.
Terminaalista toimitetaan maakaasua Outokummun Tornion terästehtaalle ja nesteytettyä maakaasua alueen teollisuuteen, kaivoksille sekä muille kuluttajille. Outokummun Tornion terästehtaalla nesteytetyllä maakaasulla korvataan propaanin käyttöä.
Terminaalista lähtee maakaasutoimituksia myös Wärtsilän toimittamaan SSAB:n Raahen terästehtaan LNG-varastoon. Lisäksi terminaalista toimitetaan nesteytettyä maakaasua polttoaineeksi laivoille, kuten Pohjanlahdella toimivalle jäänmurtaja Polarikselle.
Torniossa kaasukäyttöinen Polaris pystyy tankkaamaan suoraan säiliöstä ja säiliöautosta esimerkiksi Oulussa ja Kemissä.
Wärtsilän tiedotteen mukaan Mangan LNG-tuontiterminaali muodostaa pitkän aikavälin alustan kustannustehokkaan ja ympäristöä säästävämmän energian toimittamiseksi Pohjois-Eurooppaan. Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan tuoda laivoilla mistä päin maailmaa tahansa, joten se parantaa osaltaan myös energian huoltovarmuutta.
Nesteytetty maakaasu on vähäpäästöinen polttoaine, jota pystytään hyödyntämään teollisuuden lisäksi myös meriliikenteessä. Vaihtoehtoisiin fossiilisiin polttoaineisiin nähden nesteytetyn maakaasun käytöllä saavutetaan merkittäviä vähennyksiä hiilidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöissä.
Vaikka teollisuus on LNG:n suurin käyttäjä, nesteytetty maakaasu tarjoaa myös laivoille yksinkertaisen ratkaisun herkille merialueille asetettujen päästörajojen noudattamiseen. Maakaasu ei sisällä rikkiä ja palaessaan se tuottaa 85 prosenttia vähemmän typen oksideja verrattuna perinteiseen raskaaseen polttoöljyyn. Lisäksi pienhiukkasten päästöt ovat olemattomat.
Laivasta-laivaan tankkaus
Energiayhtiö Gasum tarjoaa meriliikenteelle myös mahdollisuuden tankata nesteytettyä maakaasua laivasta laivaan.
Merellä tapahtuva tankkaus vähentää alusten käyntejä satamassa ja tekee liikennöinnistä muutenkin joustavampaa.
Bunkrauksessa laivat kiinnitetään toisiinsa nopeasti ja turvallisesti erityisrakenteisilla vinttureilla.
LNG-bunkraus laivasta laivaan on mahdollista Itämerellä, Pohjanmerellä ja Skagerrakin alueella. Gasumin käytössä oleva vahvarunkoinen alus pystyy operoimaan merialueilla myös ankarissa talviolosuhteissa.
Teksti ja kuvat: Anne Anttila
