Itämeren alueen meriliikenteeseen kohdistuvia laittomia ja tahallisia vahingontekoja sekä niiden riskienhallintakeinoja tutkittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.
Vaikka tilanne on nyt stabiili, uhkia ei tulisi unohtaa, kirjoittajat toteavat.
Merenkulun turvauhkia ympäristön kannalta ovat laittomat päästöt ja luvaton kalastus. Valvonnan myötä laittomat päästöt mereen ovat vähentyneet, mutta houkutus laskea pieniä jätevesiä mereen on suuri, sillä todennäköisyys kiinni jäämisestä on vielä pieni. Noin 30 prosenttia Itämeren saaliista on kalastettu laittomasti ja asiantuntijoiden mielestä ongelmaan voitaisiin puuttua valvonnan lisäämisellä.
Varkaudet, ilkivalta, terroristiset toimet ja merirosvous ovat laivaan ja satamaan kohdistuvia turvauhkia. Varkauksia ja ilkivaltatapauksia esiintyy varsinkin matkustajalaivaliikenteessä. Itämeren alueella ei ole merirosvoukselle eikä järjestäytyneelle terroristiselle iskulle näkyvissä laukaisevia tekijöitä, sillä alueen olosuhteet ovat hyvät ja alueen pienuus ja valvonta tekevät laajamittaisemmasta toiminnasta vaikeaa.
Laiva välineenä salakuljetuksissa

Salakuljetustapauksissa laivaa useimmiten käytetään toteuttamisen välineenä. Merenkululle vaikuttavuus on arvioitu pieneksi, koska useinkaan merenkulkijat eivät tiedä, että lastina on salakuljetettavaa tavaraa. Tulokset osoittavat, että huumeiden salakuljetusta, ihmisten salakuljetusta ja ihmiskauppaa esiintyy Itämeren alueella. Merenkulun näkökulmasta rahtilaivat, erityisesti kontit ja trailerit, ovat todennäköisempiä salakuljetusmuotoja, mutta huumeita kuljetetaan myös erityisesti Schengen alueen sisäisessä matkustajaliikenteessä.
Ihmisen merkitys turvallisuuteen on otettava huomioon, koska on lähes mahdotonta ennustaa tarkasti, mitkä tavoitteet ja motiivit ohjaavat yksilöä. Motiivi viime kädessä ratkaisee toteuttaako yksilö tai ryhmä tahallisen ja laittoman teon.
Riskit hallintaan
Valvonnan merkitys ja tärkeys Itämeren turvallisuudelle nousi esiin tutkimuksessa. Valvontaa pidettiin yhtenä tärkeimpänä varautumiskeinona. Turvallisuuden tilannekuvan havainnollistaminen ja tiedostaminen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken on erittäin tärkeää merenkulun turvallisuuden kannalta. Voidaan sanoa, että juuri tilannetietoisuuden ja yhteistyön avulla Itämeren jäsenvaltioilla on valmiudet varautua turvauhkiin ja näin taata Itämeren alueen ihmisille turvallinen elinympäristö.
Monimutkainen selkeäksi
Delfoi-menetelmää käytettiin tutkimusmenetelmänä, koska sen avulla voidaan tutkia monitahoisia ja moniulotteisia asioita ja ilmiöitä, joita ”merenkulun turvauhat” edustavat.
Tutkimuksessa tutkittiin merenkulun turvallisuusuhkia, riskienhallintakeinoja ja muita turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä Itämeren alueella. Tutkimukseen valikoitui 11 suomalaista merenkulun asiantuntijaa. Asiantuntijoihin kuului viranomaisia, koulutusorganisaatioiden, satamien ja varustamoiden edustajia sekä muita alan asiantuntijoita. Osallistujat muodostivat monipuolisen ja myös kokeneen asiantuntijajoukon.
Tutkimus on osa EU-rahoitteista Minimizing risks by holistic safety strategies (MIMIC) – projektia. Projektin kolmannessa työpaketissa pyrittiin tunnistamaan merenkulkuun kohdistuvia laittomia ja tahallisia vahingontekoja Itämeren alueella. Lisäksi tavoitteena oli pohtia nykyisten riskienhallintamenetelmien riittävyyttä tunnistettuihin uhkiin nähden.
Lisätietoja MIMIC-hankkeesta: www.merikotka.fi/mimic
Teksti: Enni Nieminen ja Anne Fransas
Kirjoittajat ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Mimic-projektin asiantuntijoita.