Ruotsalaisvarustamoiden ulosliputusaalto jatkuu kiivaana eikä uudesta tonnistoverosta ole lyhyen sihdin pelastusrenkaaksi. Laivanvarustajien mieliä kaivertavat lisäksi ennätystasolle nostetut väylämaksut. Ruotsin infrastruktuurista vastaava ministeri Anna Johansson myönsi maan merenkulun ongelmat jo tonnistoveron esittelytilaisuudessa.
– Uskomme, että tonnistoverolla on suuri vaikutus Ruotsin merenkulun työllisyyteen. Se on joka tapauksessa oikeansuuntainen askel kohti tavoitettamme, joka on yltää EU:n merialojen alhaisimpaan työttömyyasteeseen vuoteen 2020 mennessä, ministeri muotoili.
Niin tai näin, mikään nopea työpaikkageneraattori uusi tonnistovero ei ole. Päinvastoin, ruotsalaisvarustamoiden alakierre jatkuu, ja tämän takia moni varustamo turvautuukin juuri ulosliputukseen, Dagens Industri kirjoittaa.
Ruotsalaisen tonniston supistuminen on jatkunut jo monta vuotta siihen tahtiin, että viime vuoden lopussa merenkulun tukia sai vain 92 Ruotsin lipun alla purjehtinutta kauppalaivaa. Etujärjestö Svensk Sjöfartin mukaan luku on viimeksi ollut näin pieni 1970-luvulla.
Tonnistoverossa varustamo voi valita, haluaako se maksaa veronsa aluksen koon vai varustamoyhtiön tuloksen mukaisesti. Tällainen verotuskäytäntö on jo pitkään ollut arkipäivää EU:n merenkulkumaissa, mutta Ruotsi otti tonnistoveron käyttöön vasta vuodenvaihteessa.
Varustamoiden edustajien mukaan juuri tonnistoveron puuttuminen on merkinnyt katastrofia Ruotsin merenkululle. Nimen omaan verotuksen takia Ruotsin kauppalaivasto on kutistunut 60 prosenttia vuodesta 2001 lähtien.
Suomen lippukin on nyt poikaa
Kannattavuusloukussa kamppailevat ruotsalaiset laivanvarustajat ovat siirtäneet joukolla aluksiaan muiden lippujen alle, ja usein juuri naapurimaihin kuten Tanskaan ja Suomeen.
Svensk Sjöfartin varatoimitusjohtaja Rikard Engström pitää tonnistoveroa positiivisena liikkeenä, mutta myöntää samalla, että mikään pikaratkaisu uusi vero ei ole.
– Päinvastoin, näemme riskejä siitä, että ulosliputtaminen jatkuu, hän sanoo.
Hyväksi esimerkiksi kelpaa Ruotsin suurin tankkerivarustamo Stena Bulk, joka hiljattain valitsi Suomen lipun uudelle tankkerilleen M/T Stena Arcticalle.
Stena Bulk ajaa yli sadalla omalla tai aikarahdatulla aluksella. Varustamolla on meneillään laaja uudisrakennusohjelma, mutta suurin osa uusista laivoista saa ahteriinsa Bermudan lipun.
– Valitettavasti Ruotsin lippu ei tuo meille kilpailuetuja eikä meillä ole aikomuksia tuoda yhtään alusta Ruotsin lipun alle, Stena Bulkin toimitusjohtaja Erik Hånell kuittaa.
Kalliit väylämaksut suututtavat laivanvarustajia
Vuodenvaihteessa Ruotsin hallitus kaiken lisäksi nosti väylämaksuja reippaasti. Hallitus toivoo keräävänsä maksuilla 100 miljoonaa kruunua vuodessa, ja tässä piilee uusi kustannusloukku muutenkin heikoissa kantimissa seilaaville varustamoille.
– Sekä me että koko elinkeinoelämä suhtaudumme erittäin kriittisesti väylämaksujen suuriin korotuksiin. Yhdessä muiden maksujen korotusten kanssa merenkulun kilpailukyky heikentyy.
– Tässä mennään siis ihan päinvastaiseen suuntaan kuin hallituksen kaavailuissa, joissa puhutaan merenkulun vahvistumisesta, työllisyydestä ja ympäristöasioista, Rikard Engström sanoo.
