USA:n ulkoministeriö varoittaa risteilymatkoista

Sunnuntaina 7.3 julkaistiin USA:n ulkoministeriön toimesta koronavirukseen liittyvä varoitus risteilymatkustajille. Viestin ydin Suomen kielelle käännettynä on: ”USA:n kansalaisten, erityisesti niiden, joilla on taustalla olevia terveysongelmia, ei pitäisi matkustaa risteilyaluksilla”.

Tämä on hyvin suoraviivainen viesti ja aiheuttaa varmasti kummastusta ja huolestuttavaa pohdintaa sekä risteilyvarustamoissa, että matkustajien piirissä. Varsinkin USA:n tyyppisessä maassa viesti ilman muuta herättää kysymyksen yksittäisen matkustajan osalta, että mikähän vaikutus viestillä on minun vakuutusturvaani. Amerikkalaisille myydään vuosittain yli 15 miljoonaa risteilyä.

Perusteluina tiedotteessa todetaan USA:n terveysviranomaisten (CDC, Centers for Disease Control and Prevention) huomio lisääntyneestä tartuntavaarasta ja siitä, miten eräissä muissa maissa on risteilyalusten satamaan pääsy evätty ja tähän liittyen matkustajilta evätty myös maihinnousu.

Lisäksi todetaan, että matkustajia on tietyissä tapauksissa määrätty maihinnousun jälkeen karanteeniin maissa oleviin laitoksiin. Ulkoministeriö tähdentää, että matkustajat eivät saa luottaa siihen, että USA:n valtio tulisi tulevaisuudessa hoitamaan matkustajien paluukuljetukset USA:hin vaikka tietyissä tapauksissa näin on tehty. Tiedote antaa lopuksi yleisiä ohjeita kuten suurten väkijoukkojen välttämisen ja ei-välttämättömästä matkustamisesta luopumisen. Jälkimmäinen koskee erityisesti pitkiä lentomatkoja ja risteilyjä.

Jonkin verran hämmentävää on, että lauantaina 7.3. USA:n varapresidentti Mike Pence tapasi Floridassa neljän suurimman risteilyvarustamokonglomeraatin johtoa. Tilaisuudessa olivat edustettuina Carnival Group, RCCL, NCL ja MSC. Maanantaina 9.3 ilmoitettiin, että varustamot tulevat esittämään tiistaina 10.3 uuden terveydenhoitosuunnitelman (medical protocol). Varustamot ovat ilmoittaneet, että ne ovat valmiita kohottamaan valmiuttaan entisestään ja myös kattamaan lisäkustannukset, joiden kohteeksi matkustajat voivat ajautua.

Yllättävää on, että ulkoministeriö julkaisi melko rankan suosituksensa siinä vaiheessa, kun varustamot juuri aloittivat keskusteluprosessin valtion kanssa. Tämä herättää kysymyksiä. Voiko valtio perääntyä suosituksestaan, jos varustamot esittävät hyvin kattavan ohjelma? Tuskinpa vain, koska perääntyminen merkitsisi vastuun ottoa. Oliko ulkoministeriön suositus julkaistu, jotta varustamoihin saadaan vauhtia ja jotta varustamot todella ottavat asian vakavasti?

Suurilla risteilyvarustamoilla on vankka kokemus kriisitilanteiden hoitamisesta. Kriisejähän ilmenee eri puolilla maailmaa silloin tällöin. Muistissa ovat hyvin sellaiset huomattavasti risteilytoimintaan vaikuttaneet tapahtumat kuten September 11 (amerikkalaiset matkustajat lopettivat lentämisen. Tuohon aikaan USA:ssa oli hyvin pieni määrä risteilyjen lähtösatamia, joten suurin osa matkustajista joutui siirtymään lähtösatamaan lentäen), SARS, MERS, lukuisia Norovirus – tapauksia laivoilla, Fukuyaman ydinlaitosonnettomuus (keskeytti Japaniin liittyvän risteilytoiminnan ”seinään”), Costa Concordia – onnettomuus (jossa menehtyi 32 henkilöä), attentaatit arabimaissa, Krimin valtaus (jonka seurauksena risteilytoiminta koko Mustanmeren alueella loppui moneksi vuodeksi) jne. Varustamot ovat näiden tapausten jälkeen aina reagoineet nopeasti ja siirtäneet laivoja pois riskialueilta. Hotelleihin verrattuna laivoilla on se etu, että ne voidaan helposti siirtää pois ongelmien alta.

Tämänhetkinen koronavirus näyttää kuitenkin olevan risteilyliiketoiminnan kannalta kertaluokkaa hankalampi tapaus kuin aikaisemmat, koska sen kesto ja levinneisyys vaikuttavat olevan selkeästi laajempia kuin aikaisemmat saman tyyppiset tapaukset ja virus on levinnyt ”näyttävästi” myös itse risteilyaluksilla, minkä seurauksena risteilyaikataulut ovat menneet sekaisin ja matkustajia on joutunut parin viikon karanteeniin. Tilanteen vakavuutta kuvaa myös se, että risteilyvarustamoiden osakkeiden arvot ovat laskeneet hyvin nopeasti muutamia kymmeniä prosentteja.

Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, minkälaiset vaikutukset koronavirustapauksella on maailman risteilytoimintaan pitkällä tähtäimellä. Kiinan vasta viime vuosina virinneeseen risteilytoimintaan, joka näyttää olevan nyt pysähdyksissä kokonaan ainakin parin kuukauden ajan, koronalla uskotaan olevan huomattava merkitys. Korona on tuonut myös esiin risteilyalusten erityisongelman, mikä liittyy siihen, että yksittäisellä laivalla on huomattavan suuri henkilömäärä (jopa 9000 henkilöä, matkustajat + miehistö) suljettuna hyvin ”ahtaalle alueelle isoon peltilaatikkoon” pitkäksi aikaa.

Vaikutukset saattavat heijastua myös risteilyalusten rakentamiseen. Yllämainituista tapauksista ainoastaan September 11 vaikutti merkittävästi laivojen tilauskantaan. Tosin vain yhden suuren risteilyaluksen tilaus peruutettiin mutta useamman tilauksessa olevan aluksen toimitus siirrettiin kuukausilla eteenpäin. Tänään risteilyalusten tilauskanta on ennen näkemättömän suuri, mikä tietysti lisää riskiä siihen, että muutoksia voi tulla. On syytä otaksua, että ainakin optioiden toetutuminen vähintäänkin hidastuu ja samoin uusien tyyppien kehittäminen saattaa siirtyä vuosilla tulevaisuuteen. On myös mielenkiintoista nähdä, miten korona mahdollisesti vaikuttaa suuriin laivakorjaus- ja uudistamishankkeisiin (”mid-life refit”), jotka saattavat olla arvoltaan jopa 200 MUSD per laiva ja joita viime aikoina on toteutettu vuosittain useita.

Maailmassa näyttää tapahtuvan suuria katastrofeja entistä tiheämmin, mikä vaikutelma osaksi on luonnollisesti seurausta aikaisempaa huomattavasti tehokkaammasta ja nopeammasta tiedon kulusta. Määrän runsaudesta ja tapahtumien tiheydestä on myös seurannut se, että ihmiset unohtavat ne entistä nopeammin. Presidentti John F Kennedyn murhan muistavat edelleen kaikki, jotka olivat siihen aikaan vuonna 1963 lukemassa uutisia, mutta ukrainalaisen lentokoneen alas ampuminen Teheranin lähellä kaksi kuukautta sitten lienee jo pitkälti unohdettu. Näin voi hyvinkin käydä koronan osalta ja risteilytoiminta palaa pääosiltaan – ehkä Kiinaa lukuunottamatta – aikaisemmalle kasvu-uralle muutaman kuukauden kuluttua.

Teksti Eero Mäkinen

Jaa artikkeli