Uusi ilmansuunta – pohjoisen meren liiketoiminta

Tekesin Arktiset meret -ohjelma tähtää miljardien arvoisen liiketoiminnan synnyttämiseen. Ohjelmaan odotetaan 100 miljoonan euron rahoitusta.

Arktiset merialueet tarjoavat yrityksille runsaasti uusia kasvumahdollisuuksia. Sen tärkeimmät liikkeellepanevat voimat ovat alueen meriliikenneväylien avaaminen ja mineraalivarojen hyödyntäminen. Samaan yhteyteen syntyy laajempaa tarjontaa: elinkaaripalveluita, sääpalveluita, varustamotoiminnan kehittämistä sekä energia- ja ekotehokkaita ratkaisuja. Kyse ei pelkästään ole alusten suunnittelusta ja valmistuksesta.

Merkittävä osa arktisesta kasvusta syntyy innovaatioiden kautta. Tällöin lähtökohtana ovat meri, vaativat olosuhteet ja sellaiset uudet ratkaisut, jotka tarjoavat niiden ostajille selkeitä kilpailuetuja. Suomi elättelee toiveita tällaisten löytymiseen erityisesti Norjan ja Venäjän suunnalta.

Suomen valtion teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on tuoreeltaan määritellyt kohteita pohjoiselta taivaanrannalta. Kansiin on saatu Arktiset meret -ohjelma vauhdittamaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Visiona on tilanne, jossa arktisille merialueille syntyy miljardien arvoista liiketoimintaa. Arktiset meret -ohjelma päättyy vuonna 2017, ja yksin Tekes sijoittaa siihen 45 miljoonaa euroa. Osallistuvien yritysten sekä muiden rahoittajien odotetaan sijoittavan ohjelmaan 55 miljoonaa. Ohjelmaan sijoitettava 100 miljoonaa euroa on merkittävä panostus, jolla kehitetään merialueiden kilpailukykyisiä ja kestävällä tavalla luonnonvaroja hyödyntäviä ratkaisuja.

Toki haasteetkin ovat suuret: arktiselta alueelta puuttuu edelleen riittävä infrastruktuuri uusien liiketoimintamahdollisuuksien toteuttamiseen.

Arktiset meret -ohjelmasta erottuvat keskeiset liiketoiminta-alueet. Niitä ovat laiva- ja meriteollisuus, arktinen ja muu meriliikenne sekä offshore-teollisuus, tietenkään ympäristöteknologiaa unohtamatta.

Kokemusta kylmän maan meriklusterista

Suomella on pitkä talvimerenkulun perinne ja korkeatasoista meriklusterin osaamista.

– Kuitenkin meriteollisuuden osaamista on tarve suunnata uusille alueille ja synnyttää uusia liiketoimintoja. Tuoreessa Arktisten merien ohjelmassa tunnistetaan juuri näitä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kanavoidaan osaamista näköpiirissä oleville kasvualoille, toteaa Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.

Pienessä maassa pitää valita ne alueet, joihin panostetaan.

Suomella on paljon vankkaa meriteollisuuteen ja arktiseen ympäristöön soveltuvaa osaamista. Pekka Soini nostaa esiin kylmäosaamisen, talvitestauksen ja kylmän ilmanalan tutkimuksen. Niin ikään Suomen tulisi suuntautua arktiseen rakentamiseen ja infrastruktuurin tekemiseen. Aivan oma lukunsa voisi olla ympäristötekniikka ja ympäristövaikutusten hallinta, siis pohjoinen ympäristöosaaminen kokonaisuudessaan.

– Ympäristöasioissa Suomen cleantech-brändi on hyvä ja yhteistyö julkisten toimijoiden ja yritysten välillä toimii, sanoo Soini.

Arktiksen tarjoamat menestymismahdollisuudet

Arktinen liiketoiminta tarjoaa mahdollisuuksia ja tartuntapintaa monenlaisille yrityksille.

– Tekesin ohjelmalla halutaan herättää uusia yrityksiä hyödyntämään meriin liittyvää liiketoimintaa perinteisten meri- ja offshore-teollisuuden lisäksi. Esimerkiksi ympäristöteknologian ja ICT-alan yritykset ovat ohjelman keskeisiä kohderyhmiä. Yritykset voivat toimia ympäristön mittauksessa ja monitoroinnissa, jätteiden käsittelyssä ja kierrätyksessä, logistiikassa, ohjelmisto- tai palvelualoilla, valaisee Soini.

Suomalaisten yritysten menestymisen mahdollisuudet riippuvat paljon siitä, miten ne osaavat kytkeytyä kansainvälisiin arvoverkostoihin ja alueen investointiprojekteihin. Soinin mukaan “kansainvälisen liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen tärkeys korostuu”.

Tekesin Arktisten merien ohjelmaa tukee kaksi muuta vastaavaa ohjelmaa, nimittäin työ- ja elinkeinoministeriön Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma ja Suomen Akatemian Arktinen tutkimusohjelma. Matka on pitkä, mutta niin on tavoitekin korkealla: “Ohjelmat muodostavat yhdessä hyvän kokonaisuuden Suomen nostamiseksi arktisen meriteollisuuden osaamisen huipulle”.

Näillä Suomi panostaa kasvun hakuun arktisilta alueilta

-Offshore-teollisuus, meriteollisuus, varustamotoiminta, merikuljetukset
-Kylmäosaaminen, talvitestaus, kylmän ilmanalan tutkimus
-Energiatehokkuus, arktinen tuulivoimatekniikka, biopolttoaineet
-Arktinen rakentaminen ja infrastruktuuri, kestävät yhteiskuntaratkaisut
-Ympäristötekniikka ja ympäristövaikutusten hallinta, pohjoinen ympäristöosaaminen, pohjoinen terveys ja hyvinvointi, jätehuoltoteknologia, öljyntorjunta, vesi- ja jätejärjestelmät
-Informaatio- ja automaatioteknologia, julkiset sähköiset palvelut,  mittaus- ja monitorointiteknologiat
-Palveluosaaminen, elinkaaripalvelut, innovaatiovetoinen kehittäminen, riskianalyysit

Jaa artikkeli