Venäjä romuttaa legendaarisen atomimurtaja Arktikan

Venäjä tekee tilaa rakenteilla oleville uusille ydinkäyttöisille jäänmurtajilleen. Murmanskin liepeillä sijaitseva Nerpan telakka alkaa valmistella jo vuonna 2008 käytöstä poistetun ydinmurtaja Arktikan reaktorin purkutöitä. Arktikan ydinreaktorin kimppuun Nerpa aikoo käydä ensi marraskuussa.

Kyseessä on toinen suuri ydinmurtaja, jonka reaktorit venäläiset aikovat purkaa ja loppusijoittaa. Ensimmäinen oli Arktikan sisaralus Sibir, jonka reaktorin purkutöistä insinöörit sanovat saaneensa paljon käytännön oppia. Arktikan ydinreaktori siirretään sisarlaivan atomimiilun viereen siperialaisella Saydan lahdella sijaitsevaan radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikkaan, Nerpan edustajat kertovat.
Vielä joitakin vuosia sitten Aktika ja Sibir lukeutuivat maailman voimakkaimpien murtajien joukkoon. Molemmat alukset olivat merkittävä osa niin sanottua 10520 Projektia, joka oli yksi neuvostoliittolaisen laivanrakennuksen huippusaavutuksista.
Lähitulevaisuudessa Venäjä korvaa vanhat murtajansa kahdella samannimisellä, mutta vieläkin vahvemmalla ydinkäyttöisellä jäänmurtajalla. Kumpikin uusi murtaja on jo siirretty Baltic Shipyardin telakan varustelulaituriin Pietarissa, The Maritime-Executive kirjoittaa.
Venäjä haluaa nelinkertaistaa arktisen rahtauksen
Toisen polven Arktikan uskotaan pääsevän tositoimiin jo tänä vuonna ja uusi Sibir otettaneen käyttöön vuonna 2021. Kremlin johto odottaa uusien murtajien kohentavan Koillisväylän ympärivuotista liikennöintiä. Jäänmurtopalveluiden lisäksi Moskova laskee hankkivansa runsaasti valuuttatuloja Koillisväylän jääluotsauksen palveluilla ja kauppalaivojen saattuejärjestelmän kautta.

Presidentti Vladimir Putin on jo vaatinut Koillisväylän kuljetusmäärien nostamista 80 miljoonaan tonniin eli nelinkertaisiksi nykyiseen tasoon verrattuna. Venäläisten suunnitelmat ovatkin saaneet puhtia Jamalin niemimaan hyvin alkaneista LNG-kuljetuksista.

Toisaalta Venäjän kaavailut ”Arktikan kolonisaatiosta” huolestuttavat muita Arktisen neuvoston jäsenmaita. Aiemmin toukokuussa Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi Rovaniemen huippukokouksessa, että USA pitää venäläisten pyrkimyksiä hallita arktista merenkulkua ja rajoittaa merenkulun vapautta ”laittomana hankkeena.”
Venäläisiä muiden huolet eivät tunnu haittaavan, sillä Jamalin niemimaalta ja Jäämeren mannerjalustalta löytyy jatkuvasti lisää uusia öljy- ja kaasukenttiä avattaviksi. Lisäksi presidentti Putinin hallinto on antanut valtion ydinenergiayhtiö Rosatomille pitkän aikavälin mandaatin kehittää arktisten alueiden infrastruktuuria, kuten norjalainen ympäristöjärjestö Bellona huomauttaa.
NKP:n pääsihteerin nimi ei kelvannut miehistölle
Joka tapauksessa nyt romutettava Arktika oli erittäin tärkeä osa venäläistä Project 10520 -alusluokkaa. Laivasarjan muita ydinmurtajia olivat Sibirin lisäksi Rossija, Sovietski Sojuz ja Jamal. Parhaimmillaan Arktikan kaksi reaktoria ajoivat aluksen 22 920 tonnin painoisen rungon jopa viiden metrin paksuisen jääkerroksen läpi.

Vuoden 1977 elokuussa Arktika teki historiaa, kun siitä tuli ensimmäinen pohjoisnavalle päässyt pinta-alus. Sisaralus Sovietski Sojuz toi vuonna 1990 pohjoisvalle ensimmäiset turistit, mikä sekin oli oman aikansa ekskursioristeilyjen kärkisaavutus. Ja vuonna 2000 Arktika pani tästäkin paremmaksi, kun murtajasta tuli maailman ensimmäinen siviilialus, joka vietti vuoden merellä käymättä välillä satamassa.

Legendaarisen aluksen historiaan kuuluu vielä sellainenkin erikoisuus, että vuonna 1982 Arktikan nimi muutettiin Leonid Brezhneviksi samana vuonna kuolleen Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteerin mukaan.

Jäänmurtajan henkilöstö tuntui saaneen tarpeekseen Neuvostoliiton johdossa Josef Stalinin jälkeen toiseksi pisimpään vallassa keikkuneesta tuuheakulmaisesta poliitikosta. Niinpä vuonna 1986 merenkävijät ryhtyivät viikon mittaiseen lakkoon, jonka aikana Artikan miehistö kieltäytyi vastaamasta radiokutsuihin, ellei niitä osoitettu alukselle sen ´oikealla nimellä.´ Myöhemmin samana vuonna Arktika sai alkuperäisen nimensä takaisin.

Vuonna 2008 tapahtuneen koipallottamisensa jälkeenkin Arktika on sillöin tällöin päässyt otsikoihin lähinnä siksi, että sen reaktoreiden käyttöikää on pariinkin kertaan pidennetty. Alun perin reaktorit oli suunniteltu 100 000 tunnin käyttöä varten, mutta lopulta niiden käyttöiäksi lasketaan noin 175 000 tuntia.

Venäjän ydinkäyttöisiä aluksia operoiva Atomflot -varustamo on pidentänyt muidenkin ydinmurtajiensa käyttöikiä. Norjalaislähteiden mukaan ydinmurtaja Vaygach rikkoi vain pari kuukautta sitten Arktikan ennätyksen, kun Vaygachin reaktorit saavuttivat 177 205 tunnin käyttöiän.

Jaa artikkeli
Stena Banneri