Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää toteuttaa Josef Stalinin arktista unelmaa vahvasta Jäämeren alueesta ja tehdä Koillisväylästä Suezin kanavaan verrattava kultakaivos. Tähän mennessä venäläiset ovat saaneet purjehtia pohjoisilla merialueillaan lähes tulkoon yksin.
Vaikka merikuljetukset pohjoisilla vesillä kiihtyivät viime vuonna lähes tulkoon Neuvostoliiton viimeisten vuosien tasalle, nähtiin Jäämerellä vain harvoja ulkomaisia aluksia.
Näillä rahtitasoilla ja polttoaineen hinnoilla Koillisväylä ei kiinnosta ulkomaisia varustamoyhtiöitä, vaikka reitti leikkaa Euroopan ja Aasian välistä ajoaikaa 12 vuorokaudella niiden neljän kuukauden aikana, jolloin reitti on purjehduskelpoinen.
– Kaikki riippuu rahtien hinnoista, ja näillä hintatasoilla Koillisväylä ei ole kovin mielenkiintoinen, norjalaisen Tschudi Schippingin hallituksen puheenjohtaja Felix Tschudi sanoo Bloombergille.
Raaka-aineiden pudonneet hinnat merkitsevät sitä, ettei Koillisväylä – tai NSR eli Northern Sea Route – hevin kykene kilpailemaan Intian valtameren, Suezin kanavan tai Välimeren vakiintuneiden merireittien kanssa – etenkään halvan öljyn aikoina.
Edes venäläiset eivät laske Koillisväylän varaan
Ja vaikka jäät sulavat Pohjoiskalotilla vuodesta toiseen, pysyvät olot niin vaikeasti ennustettavina, etteivät edes venäläisten omat yhtiöt mielellään jätä kuljetuksiaan Koillisväylän varaan. Esimerkiksi kelpaa MMC Norilsk Nickel, joka ajaa Aasian rahtinsa mieluummin eteläistä reittiä pitkin.
Sitä paitsi transiton osuus Jäämerellä putosi viime vuonna kolmeen prosenttiin kaikista kuljetuksista, kun kauttakuljetusten osuus huippuvuosina 2012-13 oli 30 prosenttia.
Kaikesta huolimatta Venäjä odottaa tänä vuonna ennätyskuljetuksia, kunhan lng-laivaukset alueen rikkailta kaasukentiltä pääsevät kunnolla vauhtiin myöhemmin tänä vuonna.
Arktika onkin tällä hetkellä tärkeä juuri Venäjälle itselleen, sillä alueella sijaitsee melkein 60 prosenttia maan uusiutumattomista energialähteistä.
– Viime vuoden kuljetuksista suurin osa johtui Novatek PJSC- ja Yamal LNG-hankkeiden rakennustyömaiden varustekuljetuksista, Murmanskissa sijaitsevan NSR Information Officen päällikkö Sergei Balmasov sanoo.
Kaikkiaan pohjoisilla vesillä kuljetettiin viime vuonna 7,48 miljoonaa rahtitonnia eli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, Venäjän tilastoviranomaiset kertovat. Varapääministeri Dmitri Rogozin ennustaa liikennemäärän kasvava 40 miljoonaan tonniin vuonna 2022 kaasulaivausten pyöriessä kunnolla.
Uusi lng-tonnisto pidentää purjehduskautta
Presidentti Vladimir Putin ennusti vuonna 2015, että arktinen merenkulku nousee Venäjän talouselämän uusimmaksi raja-alueeksi. Sittemmin Putin on joutunut tyytymään lähinnä samankaltaisiin päämääriin kuin hänen neuvostoaikaiset edeltäjänsä aina Stalinia myöten.
Jo diktaattori Josef Stalinin valtakaudella kommunistipuolue julkisti kunnianhimoisia suunnitelmia aina arktisista merireiteistä satamien rakentamiseen ja pohjoisten alueiden porokolhooseihin saakka. Näistä toteutuivat lähinnä työleirit ja kolhoosit.
Ainakin yksi uskovainen Putinin kaavailuilla on. Novatekin pääjohtaja, oligarkki ja Putinin kaveri Leonid Michelson pitää Koillisväylän vertailua Suezin kanavan kanssa ”aivan realistisena tavoitteena.”
– Kyse on vain ajasta, jolloin kaikki toteutuu, Arctic Forumin kokouksessa Arkangelissa loppuviikolla puhunut Michelson sanoi.
Novatek on tilannut Etelä-Koreasta uuden sukupolven jäävahvistettua tonnistoa, ja nämä lng-alukset kykenevät purjehtimaan vuodessa 7-8 kuukautta nykylaivaston neljän sijaan. Tästä nähtiin esimerkki alkuviikolla, kun M/T Christophe de Margerie purjehti Jamalin niemimaalle.
Länsivarustamot tekevät korkeintaan pikavisiittejä
Joka tapauksessa Koillisväylä pysyy ongelma-alueena kansainvälisille varustamoille, jotka aloittivat purjehdukset näillä vesillä vuonna 2009. Arvaamattomat sääolot myöhästyttävät rahteja helposti, ja tähän millään yrityksellä ei nykyään ole varaa.
Drewry Maritime Researchin ja Fearnleysin kaltaiset kansainväliset kuljetuskonsultit tähdentävät juuri rajoitettua purjehduskautta sekä ankaria sää- ja jääoloja, jotka pitävät Koillsväylän laajamittaisen käytön vielä kaukana tulevaisuudessa.
– Arktika voi olla korkealla Kremlin agendalla, mutta muille se on yhä saavuttamattomissa. Alueelle voidaan tehdä pikakäyntejä, mutta transitoa sen kautta ei voi kuljettaa, Fearnleysin oslolainen tutkija Sverre Björn Svenning kuittaa.
Silti Venäjä ei suostu luopumaan toivosta, vaan odottaa öljyn hinnan orastavaa kallistumista, joka panisi vipinää kauttakulkuliikenteeseen. Liikenneministeri Maksim Sokolovian sanoin: ”Kaikki muuttuu, eikä mikään pysy samana.”
https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-03-29/how-putin-s-pursuit-of-stalin-s-arctic-dream-lost-global-appeal
