05.09.2019

Aalto-yliopiston uudistettu jääallas vihittiin käyttöön

Meriliiton jäsenet pääsivät viime viikolla juhlistamaan Aalto-yliopiston uudistetun Otaniemen jääkoealtaan käyttöönottoa. Menossa oli EU:n suurten tutkimuksen infrastruktturilaitosten Hydralab-rahoitusohjelman puitteissa aloitettu Trondeimin NTNU:n turkimusohjelma Itämeren merituulipuistojen kiinteiden rakenteiden jäänkestävyydestä.

Aalto-yliopiston uudistetun jääkoealtaan ensimmäisenä projektina ajettiin EU:n rahoittaman Hydrlab-ohjelman kokeita merituulipuistojen tornirakenteiden norjalaisessa kehittämisohjelmassa. Kuvassa pyöreä kartiomallinen tornivaihtoehto kohtaamassa n. 8 m syvää ahtojäävallia. Kuva: Mikko NIini

Kokeissa tutkitaan kahden eri tornikonseptin vallinläpäisykykyä ja syntyviä jääkuormia sekä verrataan niitä vanhoihin Ruotsin Nordströmsgrund-majakalla tehtyihin täysmittakaavamittauksiin. Tavoitteena on tätä kautta luoda pohjaa luotettavampiin mallikoetuloksiin ja toisaalta parempia teoreettisia laskentamenetelmiä. Kokeissa verrataan suoria ja kartioituja pyöreitä sekä kulmikkaita rakenteita.

Usko arktiseen osaamiseen pelasti

Meriteollisuuden vuoden 2013 kriisin yhteydessä Aalto-yliopisto oli vaikeiden valintojen edessä, mitä kalliita laboratorioita säilyttää ja mitä ajaa alas. Usko suomalaisen arktisen osaamisen kehittämiseen kuitenkin varmisti Suomen Akatemian ja yliopiston noin 8 milj. euron rahoituksen jäämallikoealtaan uudistamiseen. Uudet laitteet on nyt saatu asennettua ja koekäytettyä niin, että varsinainen koetoiminta on voitu käynnistää. Kaupallisia kokeita ajatellen on Aalto-yliopisto hiljattain solminut yhteistyösopimuksen Aker Arcticin kanssa niin, että kummankin laitokset yhdessä voivat nyt tarjota kokonaisuutena maailman parhaat jäämallikoemahdollisuudet, mukaan lukien uutuutena myös jään ja samanaikaisen aallokon kokeita.

VTT jatkaa Otaniemen ns. pitkän avovesialtaan vuokrasopimusta vuoteen 2022, jolloin sen laboratorion kohtalo joutuu uudelleenarvointiin.

Meritekniikan ryhmää johtavan profesori Pentti Kujalan mukaan opetusresursseja on muutenkin saatu lisättyä. Professoreiden Heikki Remes ja Jani Romanoff lisäksi vahvuuten on saatu maailmalta professori Spyros Hirdaris ja Pekka Ruponen. Kaksi muuta professorivakanssia on parhaillaan täytettävänä. Luennoitsijana on mukana Tommi Mikkola ja laboratoriota johtaa tänään Otto Puolakka.

Aalto-yliopiston meriteknologiaryhmä on verkottunut maailmalla varsin hyvin nykyään. Se on mukana EU:n Hydralab-ohjelmassa, Lloyds Research Foundationin Arktisessa ohjelmassa, joka jatkuu vuoteen 2021, EU:n SEDNA-ja BONUS BALTIMARE- hankkeissa sekä DIMECC:in autonomisen laivan D4Value-hankkeessa, sisävesiliikenteen INFUTURE-kehityshankkeessa venäläisten kanssa. Rauma Marine Constructionsin ja Stellenboch Universityn kanssa jatkuu ainukertainen S.A.Agulhas-hanke, jossa monivuotisesti seurataan laivan käyttäytymistä ja jääkuormia polaarijäissä. Missään muussa hankkeessa maailmalla ei ole saatu täysmittakaavassa mitattua kuormien variaatioita jatkumona eri vuosina.

Aalto-yliopiston meriteknologian opiskelijoiden lukumääräinen kehitys eri vuosina. Punaisella värillä maisteriohjelmasta valmistuneet ja sinisellä laivojen konseptisuunnittelukurssin suorittaneet.

Meriteknologian ryhmä on Aalto-yliopiston järjestelyissä päässyt palaamaan juurilleen, takaisin Konetekniikan laitoksen rakennukseen Otakaarella. Nykyisin kaikki Aalto-yliopiston opiskelijat, mukaan lukien kauppatieteilijät, aloittavat yhteiset kandidaattiopiskelut ns. Kandikorkeakoulussa (entinen päärakennus) ja vasta kandidaattitutkinnon suoritettuaan aloittavat varsinaiset maisteriopinnot omilla erikoistumisaloillaan.

Meriteknologian tutkimuksen ja kehityksen pääsuuntaukset Aalto-yliopistossa ovat tänään

– Safe and Efficient Marine Systems and Experience

– Marine Structures and Sustainable Production

– Marine Fluid Mechanics and Operations

– Ice Mechanics and Engineering for Extreme Environment

Meritekniikan opiskelijoiden määrät ovat olleet mukavassa nousussa viime vuosina ja tulevalla viikolla selviää, kuinka paljon uusia meritekniikan maisteriopintoja aloittavia on lähdössä lukuvuodelle 2019-20.

Mikko Niini

Jaa artikkeli
Freja